Perussuomalaiset siirsivät päätöksen presidenttiehdokkaasta syksyyn - Karjalaa vaaditaan takaisin

Aiheesta käydyssä keskustelussa halutuimmaksi ehdokkaaksi vahvistui Keijo Korhonen, jonka mukaantulosta ei vielä ole mitään tietoa.

- Hän toimii professorina Yhdysvalloissa ja nähtäväksi jää, osoittautuuko tämä työ esteeksi presidenttiehdokkuudelle, puolueen puheenjohtaja Timo Soini kertoi sunnuntaina.

Muita nimiä, joihin puoluejohto kertoo olleensa yhteydessä, ovat esimerkiksi Thomas Wallgren, helsinkiläinen EU:n vastainen filosofian tohtori, sekä Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle -järjestön puheenjohtaja.

Puolueen ainoa kansanedustaja Raimo Vistbacka ilmoitti edelleen olevansa haluton ryhtymään ehdokkaaksi, vaikka häntäkin kannatettiin keskustelussa useaan otteeseen.

Väyrynen jäi vaille kannatusta

Myös keskustan eurokansanedustajaa Paavo Väyrystä esitettiin, mutta kannatus jäi vähiin.

- Jos Väyrysestä tehdään presidenttiehdokas, niin silloin kyllä kansa meille nauraa, totesi hämeenlinnalainen Johannes Hannikkala.

- Väyrynen on ihan kuin kissa - aina se tipahtaa jaloilleen. Ja valehdellut se on niin paljon, että suukin on vääntynyt ja levinnyt korviin asti, joutsenolainen Matti Vattilainen vahvisti.

- Olisi se ihme nähdä, jos Väyrynen edes kerrankin napittaisi takin kiinni ja kävelisi vastatuleen sen sijaan, että leväyttää takin auki ja kääntyy myötätuleen, utajärveläinen Ahti Moilanen luonnehti.

Tutut kasvot jatkavat hallituksessa

Puoluevaltuustoon valittiin 42 jäsentä. Mukaan otettiin eri piirien lisäksi valtakunnallisen naisjärjestön puheenjohtaja, lappeenrantalainen Marja-Leena Leppänen sekä nuorisojärjestön puheenjohtaja, varpaisjärveläinen Harri Väänänen. He saivat myös oikeuden osallistua puoluehallituksen kokouksiin äänettöminä edustajina.

"Bryssävallasta päästävä irti"

Puoluekokouksen odotettu kannanotto oli, että vallansiirto ulkomaille on lopetettava, jäljellä oleva itsenäinen päätäntävalta on säilytettävä Suomessa ja suomalaisilla ja EU:n liittovaltiokehitys on pysäytettävä.

Puolue kannattaa pyrkimyksiä erityisesti pienten yritysten työnantajamaksujen alentamiseksi. Myös pk-yritysten riskirahoitusta olisi lisättävä.

Maatalouden elinmahdollisuudet olisi säilytettävä puhtaiden elintarvikkeiden saannin turvaamiseksi. Maaseudun elinvoiman turvaamiseksi tulisi keskittää maataloustuki pienille perheviljelmille nykyisen suurtuotantoa suosivan tuen sijaan.

Energiahuolto tulisi turvata satsaamalla kotimaisten energialähteiden, etenkin puun laajempaan hyödyntämiseen.
- Turhat puheet lisäydinvoiman tarpeesta on lopetettava, puolue katsoo.

Sosiaaliturva saatava palkitsevaksi

Sosiaalipoliittisissa kannanotoissaan puolue katsoo, että lapsiperheiden tukea heikentävät toimet on lopetettava ja esimerkiksi lapsiperheiden verovähennykset palautettava.

Sosiaaliturvan rankaisujärjestelmistä on päästävä eroon ja satava palkitseva sosiaaliturva aikaiseksi, puolue katsoo.
- Jokaisen ansaitun markan on lisättävä perheiden ja kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, puolue linjaa.

Tämän vuoksi alle 5 000 markan kuukausitulot tulisi jättää verovapaiksi. Myös keskituloisten verotusta tulisi keventää ainakin lapsiperheiltä. Verotusta tulisi suunnata pääomaveroon, myös osinkotulot tulisi saada nykyistä kattavammin verotuksen piiriin. Ylivelkaantuneiden ongelma on ratkaistava yhteiskunnan tarjoamilla poikkeusjärjestelyillä, puolue katsoo.

Eläkkeen vähimmäismäärä tulisi nostaa 4 000 markkaan. Yli 12 000 markan kuukausieläkkeitä ei puolueen mielestä tarvita. Työttömyys tulisi ratkaista uudella velvoitetyöllisyyslailla.

"Karjala takaisin!"

Karjala-kysymyksessä suurimmat laiminlyötät ovat puolueen mielestä edelliset presidenttimme, etenkin Mauno Koivisto.

- Urho Kekkonen oli riittävän rohkea presidentti, joka uskalsi ottaa Karjalan palautuksen esille luottamuksellisissa keskusteluissaan Neuvostoliiton johtajien kanssa. Nyt aika on kypsä uuteen arvioon. Perussuomalaisten mielestä Karjalan palautus luo parhaat mahdollisuudet EU:n itälaajentumiselle, puolue arvioi kannanotossaan.

Julistuksesta päätettäessä tosin eräs puolueen jäsen suhtautui Karjala-puheisiin naureskellen: palautuksessa Suomeen saataisiin satoja tuhansia uusia asukkaita ja omistuksista syntyvät riidat työllistäisivät kokonaisen uuden lakimiessukupolven, hän sanoi ottamatta sen kummemmin osaa päätöslauselman nuijintaan.

STT-IA
1.8.1999

Kuva: Perussuomalaisten kotisivulta.