Adolf Hitler: Tuhatvuotisen valtakunnan korpraali
Adolf Hitler on useimmille ihmisille kaiken pahan ruumiillistuma, jonka pelkkä nimi herättää vastenmielisyyttä.
Vuosisadan lopun
ihmisistä, jotka tuntevat Hitlerin vain vanhoista uutisfilmeistä,
saattaa tuntua käsittämättömältä, että tämä hullunkurisesti
elehtivä ja räyhäävä mies nostatti väkivallan kierteen, joka
tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä ja mullisti satojen miljoonien
ihmisten kohtalon.
Ruotsalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja Ingmar Bergman kertoi
kuitenkin äskettäin, kuinka valtavan vaikutuksen Hitler oli
tehnyt häneen, kun Bergman nuoruudessaan vieraili
1930-luvulla Saksassa ja kuuli Hitlerin puhuvan. Aikalaisten
kertomuksissa toistuu jatkuvasti, kuinka sähköistävä vaikutus
Hitlerillä oli ihmisiin.
Hitler syntyi 20. huhtikuuta 1889 Braunau am Innissä
Itävallassa. Isä oli Itävallan tullin virkamies, joka oli jo varsin
iäkäs Hitlerin syntyessä. Äiti palvoi itsetietoista poikaa, joka ei
menestynyt erityisemmin koulussa.
Nuoruudessaan Hitler haaveili taitelijan urasta, mutta kahdesta
yrityksestä huolimatta häntä ei hyväksytty Wienin
taideakatemiaan.
Elätettyään itsensä mm. postikortteja maalaamalla Wienissä
Hitler muutti 1913 Müncheniin Etelä-Saksaan. Kun ensimmäinen
maailmansota syttyi 1914, Hitler liittyi vapaaehtoisena Saksan
armeijaan.
Hitler oli koko sodan ajan lähetti ja pysyi korpraalina, mutta
hän rakasti armeijaa, sen kurinalaista elämää ja yhteishenkeä.
Rohkeudestaan hän sai lukuisia kunniamerkkejä, myös
ensimmäisen luokan rautaristin - jollaisia ei juuri korpraaleille
myönnetty.
Natsipuolueen nousu
Sodan päätyttyä Saksan tappioon maa menetti suuria alueita
se määrättiin maksamaan valtavat sotakorvaukset. Versailles'n
"häpeärauhan" kumoaminen oli yksi tärkeimpiä sen puolueen
ohjelmassa, johon Hitler liittyi 1920.
Nationalsozialistische
Deutsche Arbeiterpartei (NSDAP), Saksan Kansallissosialistinen
työväenpuolue, natsit, oli pikkupuolue, joka Hitlerin johdossa
aloitti nousun valtaan.
Natsit yrittivät vallankaappausta jo 1923, mutta kaappaus sai
nolon lopun. Hitler joutui vajaaksi vuodeksi vankilaan, missä
hän aloitti Mein Kampf -kirjan kirjoittamisen.
Kolmen Hitlerin suosikkiaiheen - juutalaiset, marxilaiset ja
"arjalaisen" rodun ylemmyys - lisäksi esillä ovat yhtä hyvin
parlamentaarisen järjestelmän typeryys kuin syfilis ja teatterin
rappio.
Vuoden 1933 tammikuussa Hitlerin nousu valtaan laillista tietä
oli jo niin pitkällä, että iäkäs presidentti Paul von Hindenburg
nimitti hänet kansleriksi, maan hallituksen johtajaksi. Von
Hindenburgin kuoltua seuraavana vuonna Hitleristä tuli Saksan
tosiasiallinen diktaattori, Führer.
Vuonna 1936 Saksa miehitti demilitarisoiduksi julistetun
Reininmaan, 1938-39 vuorossa olivat Itävalta ja
Tshekkoslovakia. Maailmanpalo syttyi 1. syyskuuta, kun
saksalaisjoukot hyökkäsivät Puolaan.
Saksan armeijassa oli paljon kenraaleja, jotka pitivät entistä
korpraalia diletanttina sotilasasioissa. Kerran toisensa jälkeen
osoittautui kuitenkin, että Hitler oli kaukonäköisempi, tai
ainakin onnekkaampi, kuin kenraalinsa tulevaa kehitystä
arvioidessaan.
Onnekas Hitler näytti olevan muutoinkin: hän selvisi elämänsä
aikana kuin ihmeen kaupalla useista salamurhayrityksistä.
Mutta kun Hitler 30. huhtikuuta 1945 teki itsemurhan yhdessä
Eva Braunin kanssa - he menivät naimisiin runsas vuorokausi
aiemmin - hän oli hermoraunio, joka kirosi kenraaleitaan ja
valitti, ettei Saksan kansa ollut ollut kyllin vahva toteuttamaan
hänen sille määräämäänsä tehtävää.
Juutalaisten tuhoaminen ja tuhat vuotta kestävän Saksan
valtakunnan perustaminen olivat Hitlerin elämän keskeiset
tavoitteet.
Juutalaisten tuhoamiskampanja (Endlösung) johti kuitenkin
lopulta juutalaisten oman valtion perustamiseen toisen
maailmansodan jälkeen, ja tuhatvuotinen valtakunta sortui
rauniokasoiksi runsaan kymmenen vuoden olemassaolon
jälkeen.
STT-MH
31.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|