Sota loppuu, mutta viha jatkuu

Uusi vuosituhat ei tuo toivoa Kaukasukselle

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, eversti Heikki Hult uskoo koko alueen säilyvän tulevaisuudessakin räjähdysherkkänä ruutitynnyrinä.

- Venäjä vie nämä sotilaalliset toimensa sillä tavoin loppuun, että se tulee ottamaan haltuunsa elinkelpoisen alueen Tshetsheniasta. Vuoristo jää sisseille, mutta siellä heillä ei ole paljon elinmahdollisuuksia. Vaihtoehdoiksi jää, että sissit joko livahtavat takaisin Tshetsheniaan siviileinä tai siirtyvät Georgian puolelle, Hult summaa.

- Viha tulee jatkumaan, mutta jatkuuko sodankäynti, on toinen asia. Venäjä joutuu rakentamaan alueelle hallinnon ja se tulee olemaan todella vaikea tehtävä. Hallintoon joudutaan ottamaan tshetsheenejä, mutta keitä tshetsheenit siihen hyväksyvät: omat luopionsa vai tuleeko hallinto, joka pitää koko ajan kättä nyrkissä taskussa, Hult aprikoi.

Epävakaus jatkuu

- Venäjälle tulee olemaan äärettömän vaikeaa pitää näitä alueita pitkän päälle hallussaan. Toisaalta taas Tshetshenia sinänsä ei ole elinkelpoinen valtiona, sehän on jo nähty, Hult pohtii.

Tshetshenian tulevaisuuden Hult arvelee piilevän jonkinlaisessa löyhässä yhteydessä Venäjään. Venäjälle Tshetshenia on strategisesti tärkeä alue, joka yhdessä Dagestanin kanssa muodostaa avaimen Keski-Aasiaan.

- Venäjä kärsi strategisen ja samalla myös arvovaltatappion, kun epävarmuus alueella sai aikaan sen, että etelämpää Turkin kautta Välimerelle ryhdyttiin rakentamaan uutta öljyputkea.

Epävakaus Kaukasuksen alueella tulee Hultin mukaan tulevanakin vuonna jatkumaan, ja ehkä jopa lisääntymään.
- Georgian tilanne tulee edelleen heikkenemään. Myös Armenian ja Azerbaidzhanin tilanne on edelleen erittäin tulenarka.

- Selvää ratkaisua ei ole edes nähtävissä, ei sen paremmin sotilaallista kuin poliittistakaan, Hult profetoi.

Hultin mukaan Venäjän on pakko lopulta antaa periksi. Suurvaltakaan ei voi käydä sotaa loputtomiin.
- Turkin vetäminen EU:n ehdokasmaaksi johtuu aika paljon juuri tästä tilanteesta, koska Turkki on rajamaa. Tavoitteena on, että Turkki pystyisi kehittymään vakaasti, eikä Kaukasuksen heijastusvaikutus ulottuisi sinne.

Vetoomukset hyödyttömiä

Hult ei usko Venäjän kesäkuisten presidentinvaalien näkyvän Tshetshenian tilanteessa. Pohja tuleville toimille on jo luotu tai sitä luodaan parhaillaan.

- Venäjä joutuu pitämään alueella aika tiukkaa sotilashallintoa ja sitomaan sinne paljon sotaväkeä. Tämä on sille äärimmäisen raskasta. Parin vuoden sisällä Venäjä joutuu päättämään, paljonko sillä on varaa pitää sotilaallista voimaa alueella, Hult aprikoi.

Euroopan unioni tuki torstaina Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n aiemmin esittämää tulitaukovaatimusta. Hultin mukaan tällaiset vetoomukset ovat melko hyödyttömiä.

- Erilaisilla vetoomuksilla pidetään asiaa esillä ja näytetään, että tämmöinen orgaani on olemassa. ETYJ:n päätöksethän perustuvat konsensukseen ja kun Venäjä kerran kuuluu ETYJ:iin, tätä ei ole helppo saavuttaa.

- Jos Venäjä ei noteeraa EU:n ultimaatumia, niin minkä takia se ottaisi yhtään nokkiinsa jostakin ETYJ:n hommasta. Vetoomuksilla pidetään kansainvälisen yhteisön hyvää omaatuntoa yllä.

- Venäjä lopettaa sotatoimet vasta silloin, kun se saa aikaan itselleen mieluisan ratkaisun. Sen jälkeen aletaan rakentaa hallintoa. Silloin apu otetaan kyllä vastaan, Hult ennakoi.

Hult muistuttaa, että Tshetshenian sodan juuret ovat kauempana kuin taannoisissa Dagestanin tapahtumissa.
- Venäjä oli tehnyt operaatiosta päätöksen jo viime keväänä, eikä suinkaan vasta Dagestanin kriisin jälkeen. Se oli vain laukaisin, joka määritteli sodan aloitushetken.

- On arvioitu, että keväällä noin 1 500 venäläistä menetti henkensä tshetsheenien terroriteoissa. Silloin tehtiin todennäköisesti päätös siitä, että nyt tälle asialle on pantava tulppa.

STT-MH
31.12.1999

Ulkomaat -sivulle