Metsät 1900-luvun häviäjiä Kaakkois-Aasiassa
Loputtomia, koskemattomia erämaita. Tieteelle tuntemattomia kasvi- ja eläinlajeja. Ensimmäisiä kontakteja heimoihin, jotka olivat eläneet täysin ulkopuolisten vaikutteiden ulottumattomissa.Nykyisin niin dynaaminen Kaakkois-Aasia oli hyvinkin erilainen vielä sata vuotta sitten. Indonesian pääsaarta Jaavaa ja eräitä suistoalueita lukuun ottamatta alue oli harvaan asuttu ja suurta osaa peittivät tutkimattomat sademetsät.
Nyt metsät on paljolti hakattu. Hakkuut ovat muuttaneet Kaakkois-Aasian luontoa niin dramaattisesti, että monet tutkijat varoittavat sen voivan johtaa ennennäkemättömään ekologiseen katastrofiin.
Metsiä on tosin monissa Euroopan maissa hakattu vieläkin enemmän, mutta Kaakkois-Aasia on ensimmäinen trooppinen alue, joka on menettänyt yli puolet metsäpinta-alastaan.
Tropiikissa maaperä on yleensä köyhää, ja siksi on olemassa vaara, että paljaaksi hakatut alueet muuttuvat ajan mittaan hedelmättömiksi ja eroosion runtelemiksi.
Tämä on jo tapahtunut esimerkiksi Indonesiaan kuuluvalla Sumatralla, jossa 1700-luvulla perustetut pippuriviljelmät ovat muuttuneet käyttökelvottomiksi ruohikkotasangoiksi.
Turmiollinen vienti
Metsien hakkuut aloitettiin Kaakkois-Aasiassa tosissaan viime vuosisadan vaihteessa. Väestömäärä kasvoi nopeasti, ja maataloustuotteiden kysyntä lisääntyi samaa vauhtia. Maata piti siis raivata riisipeltoja ja muita viljelmiä varten.
Myös tuolloiset siirtomaaisännät, Britannia ja Hollanti, perustivat valtavia viljelmiä nykyisten Malesian ja Indonesian sademetsäalueille.
Filippiineistä tuli 1910-luvulla ensimmäinen maa, jossa metsiä alettiin hakata kaupalliseen käyttöön. Sen seurauksena Filippiinien pinta-alasta enää 20 prosenttia on metsien peitossa, kun vastaava luku oli 70 vuonna 1900.
Trooppisen puutavaran kysyntä on voimakasta etenkin Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa. Kysynnän vuoksi Kaakkois-Aasian metsiä on 30 viime vuoden aikana hyödynnetty intensiivisemmin kuin koskaan.
1980-luvun alkupuolelta saakka Kaakkois-Aasiassa on hakattu vuosittain noin 30 000 neliökilometriä metsää.
Thaimaassa viranomaisten silmät avautuivat vuonna 1989, kun eroosion rapauttama vuorenrinne vyöryi erään kylän päälle ja kymmenet ihmiset saivat surmansa. Turman jälkeen kaupalliset hakkuut kiellettiin Thaimaassa heti. Laskelmien mukaan metsät peittivät tuolloin enää 15 prosenttia Thaimaan pinta-alasta.
Thaimaan metsäyhtiöt reagoivat kieltoon siirtämällä toimintansa naapurimaahan Burmaan. Sen jälkeen myös kiinalaiset ja intialaiset yhtiöt ovat aloittaneet toimintansa Burman metsissä, ja maan metsäpinta-ala supistuu hälyttävää vauhtia.
Kun Burma itsenäistyi vuonna 1948, asiantuntijat arvioivat, että metsät peittivät 80 prosenttia sen pinta-alasta. Nyt osuus on pienentynyt 30 prosenttiin.
Häikäilemättömät liikemiehet
Arvokkaimmat sademetsät sijaitsevat nykyisin Indonesiassa ja Malesiassa. Metsäteollisuudella on kummankin maan talouskehityksessä tärkeä rooli, eikä metsien tulevaisuus näytä valoisalta.
Indonesiassa tilannetta pahentaa se, etteivät metsäyhtiöt ole ainoita, jotka tuhoavat metsiä. Kymmenen viime vuoden aikana yli 1,5 miljoonaa hehtaaria sademetsää on saanut väistyä öljypalmuviljelmien tieltä. Viiden vuoden päästä on tarkoitus, että viljelmät peittävät kaikkiaan 5,5 miljoonaa hehtaaria.
Öljypalmuyhtiöitä syytetään suuresta osasta niitä metsäpaloja, joita viime vuosina on riehunut Indonesian sademetsissä. Halvin tapa raivata maata viljelmiä varten on tuikata sademetsää tuleen, ja liikemiehet ovat ilmeisesti kohauttaneet sitä koskeville kielloille olkapäitään.
Indonesiassa on perustettu suuria luonnonsuojelualueita, jotta edes osa ainutlaatuisista sademetsistä saataisiin säästetyksi.
Maan talouden romahdettua yhä useammat epätoivoiset ihmiset ovat nyt ryhtyneet hakkaamaan metsiä näissä luonnonpuistoissa. Myös Thaimaassa on talousvaikeuksia ja sielläkin laittomien hakkuiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa.
Köyhässä Kambodzhassa suurehkot laittomat hakkuut ovat jo pitkään olleet tavallisia. Maan armeijan uskotaan olevan mukana hakkuissa, jotka ovat johtaneet siihen, että Kambodzhassa metsien peittämä alue on puolittunut 30 viime vuoden aikana. Tukkeja myydään mm. Vietnamiin, jossa on huutava pula puutavarasta.
Kaakkois-Aasian metsien tilanne näyttää yleisesti ottaen synkältä. Trooppisen puutavaran kysynnän odotetaan kasvavan rikkaissa maissa kuten Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa.
Lisäksi Kiinan odotetaan lisäävän puutavaran tuontiaan lähivuosina selvästi, koska kaupalliset hakkuut kiellettiin äskettäin suuressa osassa maata.
STT-IA
31.12.1999
