 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kashmirissa taistellaan taas
Intia ja Pakistan ovat kiistelleet Kashmirin alueesta siitä lähtien, kun maat itsenäistyivät vuonna 1947. Maat ovat olleet kolmasti sodassa keskenään, ja kaksi näistä sodista on johtunut Kashmirin kiistasta.Viime keskiviikkona taistelut alkoivat taas muslimisissien tunkeuduttua Intian alueelle. Intian ilmavoimat on iskenyt sissejä vastaan, ja Pakistan syyttää Intian hyökänneen sen alueelle. Ilmaiskut ovat olleet ensimmäiset Kashmirissa 20 vuoteen. Kashmir on jaettu Pakistanin ja Intian hallinnoimiin alueisiin. Intiaan kuuluvan Jammun ja Kashmirin osavaltion asukkaista on muslimeja 60 prosenttia. Se on maan ainoa muslimienemmistöinen osavaltio, ja siellä on viime vuosina ollut yhä enemmän uskonnollisista ristiriidoista syntyviä väkivaltaisuuksia.
Konfliktin syntyKun Intian alue itsenäistyi vuonna 1947 Britannian hallinnosta, syntyi niemimaalle kaksi valtiota, hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan.Heti itsenäistymisen jälkeen alkoivat niemimaalla väkivaltaiset mellakat, joissa kuoli puolisen miljoonaa ihmistä. Niemimaalla syntyi myös valtava muuttoliike, kun hindut pyrkivät Pakistanista Intiaan ja muslimit Intiasta Pakistaniin. Kashmirin alue sai vapaasti päättää kumpaan maahan se liittyy. Maharadja Hari Singh halusi alueen pysyvän itsenäisenä, mutta päätti kuitenkin liittyä Intiaan. Hän luovutti vuonna 1947 alueen puolustuksen, liikenneyhteyksien ja ulkomaanasioiden hoidon Intian hallitukselle ja sai vastavuoroisesti Intialta sotilaallista apua.
Kolme sotaaEnsimmäinen sota Kashmirista käytiin 1947-48. Kesällä 1949 sovittiin aselevosta, ja Kashmir jaettiin demarkaatiolinjalla. Pakistan sai kolmasosan Kashmirista.Kashmirin erikoisasema taattiin Intian perustuslaissa vuonna 1950. Jammusta ja Kashmirista muodostettiin osavaltio, jolla on enemmän autonomiaa kuin muilla Intian osavaltioilla. Vuonna 1965 syttyi uusi sota, kun Intia syytti Pakistania kapinan nostattamisesta alueella. Vuonna 1971 maiden välillä puhkesi kolmas sota Bangladeshin itsenäistyessä Pakistanista. Myös silloin Kashmirissa käytiin raskaita taisteluja. Vuonna 1972 Simlan sopimuksessa Kashmirin valvontalinja määriteltiin uudelleen lähestulkoon vuoden 1949 aselepolinjan mukaan. Valvontalinja jakaa Kashmirin kahteen alueeseen. Kaksi kolmasosaa Kashmirista kuuluu Intialle ja yksi kolmasosa Pakistanille. Intian hallitsee Kashmirin eteläistä ja itäistä puolta ja Pakistan alueen pohjoista ja läntistä puolta. Intiaan kuuluvassa Jammun ja Kashmirin osavaltiossa on yhdeksän miljoonaa asukasta, ja Pakistanin hallinnoimassa osassa asuu kolme miljoonaa ihmistä. Pakistan on antanut alueelleen nimen Vapaa Kashmir.
Aseellinen kapina Intiaa vastaanVuonna 1989 Intian hallitsemalla alueella muslimit nousivat kapinaan, ja siitä lähtien alueella on toiminut useita aseellisia muslimiryhmiä. Aseistatuneiden separatistien määrä on kasvanut BBC:n mukaan tuhansiin.Intia on syyttää Pakistania kapinallisten kouluttamisesta ja aseistamisesta. Tärkein Pakistania kannattavista ryhmistä on Hizbul-Mujahideen. Pakistan kiistää tukevansa ryhmää. Jammun ja Kashmirin vapautusrintama on suurin itsenäisyyttä ajava ryhmä, mutta sen vaikutus on viime aikoina vähentynyt. Muut itsenäisyysryhmät ovat liittyneet yhteen Hurriyat (Vapaus) Konferenssin alle. Ne kampanjoivat rauhanomaisesti saadakseen Intian vetäytymään Kashmirista.
Yhdestä asiasta yksimielisyysPakistanin mielestä Kashmirin olisi pitänyt tulla osaksi Pakistania vuonna 1947, koska alueen asukkaiden enemmistö on muslimeja. Pakistan haluaa, että alueella järjestettäisiin YK:n päätösten mukainen kansanäänestys asiasta.Intian mielestä vuonna 1972 tehdyn Simlan sopimuksen mukaan asia ratkaistaan Intian ja Pakistanin kahdenkeskisissä neuvotteluissa eikä YK:ssa. Intia vetoaa asiassa myös maharadja Hari Singhin tekemään sopimukseen. Kansanäänestystä Intia ei myöskään pidä tarpeellisena. Asukkaiden osallistuminen Intian vaaleihin osoittaa Intian hallituksen mielestä, että he haluavat kuulua Intiaan. Yhdestä asiasta molemmat maat ovat yksimielisiä: alueelle ei anneta itsenäisyyttä.
Tarkkailijat valvontalinjallaKashmirin valvontalinjalla on YK:n sotilastarkkailijoita, jotka kuuluvat YK:n Intian ja Pakistanin tarkkailijaryhmään (UNMOGIP, The UN Military Observer Group in India and Pakistan). YK on ollut alueella vuodesta 1949 ja tarkkailijoiden nykyinen tehtävä on valvoa vuoden 1971 aselevon noudattamista.Valvontalinja kulkee vuoristossa 5000 metrin korkeudessa. Olosuhteet alueella ovat karut ja kylmyys on ankara. Vuodesta 1984 lähtien on kahinoitu linjan pohjoispuolella Siachenin jäätiköllä peräti 6000 metrin korkeudessa. Jos haluaa sotia vielä korkeammalla, on mentävä avaruuteen. Kashmirissa loukataan jatkuvasti ihmisoikeuksia. Amnesty International on syyttänyt Intian turvallisuusjoukkoja kovista otteista taistelussa aseistautuneita ryhmiä vastaan. Washingtonissa toimiva Human Rights Watch on kiinnittänyt huomiota hindujen joukkomurhiin, joihin Pakistanin tukemat militanttiryhmät ovat syyllistyneet. Human Rights Watch pitää tätä uutta kehitystä hyvin vaarallisena.
Ei ehkä sodan vaaraaMolemmilla mailla on ydinaseita ja vahvat sotavoimat, varsinkin Intialla. Sotaa ei maiden välille kuitenkaan uskota Kashmirin viime päivien tapahtumien vuoksi syttyvän.Intian ja Pakistanin suhteet ovat itse asiassa parantuneet viime vuotisen ydinkoekilpailun jälkeen. Molemmilla mailla on tosin ollut ilmeinen tarve osoittaa maailmalle, että ne eivät suinkaan ole käymässä toistensa kimppuun ydinasein. Intian pääministeri Atal Behari Vajpayee vieraili helmikuussa Pakistanissa, ja pakistalainen kauppalähetystö kävi Intiassa. Maat antoivat Lahoressa julistuksen, jonka mukaan maiden välisiä suhteita pyritään parantamaan ja ydinaseista neuvottelemaan. Myös Kashmirin ongelma luvattiin ratkaista. BBC:n mukaan jotkut tarkkailijat ovat sitä mieltä, että nykyiset taistelut Kashmirissa ovat itse asiassa vain sekaannusta ja erehdystä. Laajasti katsoen Intian ja Pakistanin suhteet ovat paranemassa. Kashmirissa on kyse paikallisesta ongelmasta ja asioiden huonosta hoidosta rajalinjan molemmin puolin.
Sisäpoliittisia paineitaMutta vaikka molempien maiden hallitukset haluaisivatkin pitää kriisin kurissa, on niillä sisäpoliittisia paineita olla antamatta tuumaakaan periksi.Pakistanissa kansalaiset käyvät kuumina Intian hyökkäyksen takia, ja lisäksi pääministeri Nawaz Sharifin on säilytettävä asevoimiensa luottamus. Intiassa pidetään vaalit syyskuussa, ja Intian pääministerin Vajpayeen on esiinnyttävä tiukkana maan turvallisuuden puolustajana. Viime päivien kahakat Kashmirissa ovat vakavimmat pitkään aikaan. Kashmir on paha ongelma, jonka ratkaisu on välttämätöntä, jos Intia ja Pakistan haluavat päästä eteenpäin suhteidensa kehittämisessä.
HEIKKI JANTUNEN |
ULKOMAAT -SIVULLE