Suomi tukee monin tavoin Kosovon rauhansuunnitelmaa

Suomi osallistuu siviilipuolen tehtäviin kaikilla osa-alueilla, joita ovat väliaikaisen hallinnon perustaminen, pakolaisten auttaminen ja muu humanitaarinen apu, instituutioiden rakentaminen ja jälleenrakennus.

Rauhanturvaamiseen Suomi osallistuu varustamalla ja lähettämällä alueelle oman pataljoonansa. Oheiset tiedot on koottu eri ministeriöistä.

Rauhanturvajoukot

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa äänin 145-3 Suomen osallistumisen NATO-johtoiseen YK:n valtuuttamaan Kosovon rauhanturvaoperaatioon. Suomen pataljoona on 700-800 hengen vahvuinen ja sen komentajana toimii everstiluutnantti Kari Sainio.

Suomen pataljoona ottaa vastuun brittiläisellä sektorilla sijaitsevasta valvonta-alueestaan elokuun loppuun mennessä. Pataljoonan kustannusarvio ensimmäisen vuoden aikana on noin 445 miljoonaa markkaa.

Väliaikainen siviilihallinto

Suomi myönsi aiemmin heinäkuussa noin kuusi miljoonaa markkaa YK:n Kosovon vapaaehtoisrahastoon, jonka varoja käytetään siviilihallinnon tukemiseen ja siviilihenkilöiden palkkaukseen.

Hallinnon oltua viime vuodet lähes yksinomaan serbien käsissä maakunnassa vallitsee nyt eräänlainen hallinnollinen tyhjiö, mikä heijastuu kaikkeen jokapäiväiseen elämään turvallisuudesta sairaanhoitoon, vesi- ja sähköhuollosta tietoliikenteeseen.

Välttämättömien palvelujen tuottaminen kangertelee, kun paikallista veronkantoa tai muuta julkista rahoitusta ei ole.

Oikeudellisia asiantuntijoita, rikospaikkatutkijoita ja poliiseja

Suomi on asettanut tavoitteeksi 15-20 poliisin lähettämisen Kosovon kriisinhallintatehtäviin. Poliisityön ohella suomalaisten on tarkoitus kouluttaa ja ohjata paikallista poliisia. Lisäksi he tarkastavat vankiloita sekä seuraavat oikeudenkäyntejä.

Oikeudellisia asiantuntijoita tarvitaan rikostutkintaan, siviilioikeudellisten kiistojen sekä perustuslakikysymyksen selvittämiseen ja tuomioistuinkäytäntöjen luomiseen. Alustavan arvion mukaan korkeintaan 20 poliisin ja 10 oikeudellisen asiantuntijan lähettäminen maksaisi vuodessa noin 16 miljoonaa markkaa.

Suomalaisten ruumiintutkijoiden lähettämistä Kosovoon on myös pohdittu. Keskusrikospoliisin kustannusarvion mukaan 24 suomalaisen rikospaikkatutkijan lähettäminen entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkivan tuomioistuimen ICTY:n tehtäviin maksaisi puolen vuoden ajalta noin kahdeksan miljoonaa markkaa.

Humanitaarinen apu ja pakolaiset

Suomen panos Kosovon uhrien avustamiseen vuosina 1999-2000 tulee olemaan sadan miljoonan markan luokkaa. Tästä summasta 43 miljoonaa myönnettiin keväällä Suomen Punaiselle Ristille ja YK:n pakolaisapujärjestölle UNHCR:lle.

Uutta rahaa on tälle vuodelle luvassa 10 miljoonaa miinanraivaukseen sekä pakolaisten tukemiseen enintään 15 miljoonaa eli yhteensä 68 miljoonaa. Ensi vuoden humanitaariseen apuun jää 32 miljoonaa.

Lisäksi Suomi myönsi heinäkuussa kolme miljoonaa markkaa Kosovon sodan ympäristötuhojen selvittämiseen.

Suomessa asuu arviolta vajaa 2 000 Kosovon albaania, joista suurin osa on saanut oleskeluluvan turvapaikkahakemukseensa. Humanitaarisen evakuointiohjelman turvin maahan on saapunut 969 henkilöä.

Työministeriön heinäkuun tietojen mukaan maahan on vielä saapumassa 20 lääketieteellisen hoidon tarpeessa olevaa henkilöä perheenjäsenet mukaanlukien. Tämän vuoden lisätalousarviossa evankuointiohjelmaan on myönnetty 36 miljoonaa markkaa.

Ensi vuoden talousarvioesitys on valmisteltu kattamaan tuhannen evakuoidun kustannukset, jotka ovat kuusi miljoonaa markkaa kuukaudessa.

Tällä hetkellä työministeriö järjestelee evakuoitujen vapaaehtoista paluuta Kosovoon. Tarkoituksena on, että ensimmäiset runsaat 200 henkilöä palaavat 12. elokuuta kotimaahansa.

Suomi tukee paluumuuttoa avustuksella, joka on noin 4 000 markkaa hengeltä, kun kyseessä on perheetön muuttaja. Kolmanneksen evakuoiduista arvellaan palaavan Kosovoon ennen talvea.

IA
6.8.1999