 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomessa vierailevan valtionpäämiehen seurueessa mukana ensi kertaa suomalainen: autonkuljettaja Ari VatanenChiracilla tiivis ohjelma Suomessa
Euroopan unioniin ja Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyvät asiat ovat päällimmäisinä kun Ranskan presidentti Jacques Chirac saapuu maanantaina iltapäivällä vajaan vuorokauden kestävälle viralliselle vierailulle Suomeen.Chirac tapaa tulopäivänään presidentti Martti Ahtisaaren. Pääministeri Paavo Lipposen kanssa presidentti Chirac keskustelee tiistaina aamupäivällä ennen kuin lähtee paluumatkalle Pariisiin. Chiracin mukana saapuu hänen vaimonsa Bernadette Chirac, ja seurueeseen kuuluvat myös ulkoministeri Hubert Vedrine ja Eurooppa-asioiden ministeri Pierre Moscovici. Suomalaisväriä Chiracin seurueeseen tuo ralliautoilija Ari Vatanen, joka on mukana presidentti Chiracin kutsumana. Tämä on tiettävästi ensi kerta, kun Suomessa vierailevan valtionpäämiehen omaan seurueeseen on otettu mukaan joku suomalainen. Vatanen nousi Ranskassa erittäin tunnetuksi ja suosituksi jo 1980-luvulla ajaessaan rallikilpailuissa ranskalaista Peugeot`ta. Myöhemmin Vatanen ajoi aavikkoralleja ranskalaisella Citroenilla. Nykyisin Vatanen on myös ranskalainen maaviljelijä: hänellä on ollut jo kymmenkunta vuotta maatila Aix-en-Provencen alueella Etelä-Ranskassa. Toinen erikoisuus Chiracin seurueessa on hänen tyttärensä Claude Chirac, joka on mukana tiedottajana. Virallinen vastaanottoseremonia järjestetään presidentinlinnan edustalla. Linnassa presidentit käyvät myös viralliset keskustelut ja siellä järjestetään juhlaillalliset, joille on kutsuttu 160 vierasta.
Kosovo esilläEU-rintaman ajankohtaisten kysymysten lisäksi Chirac ja suomalaisisännät keskustelevat varmasti mm. Kosovon kriisistä. Tämä kriisi on esillä myös myöhemmin ensi viikolla, kun Chirac matkustaa Moskovaan tapaamaan presidentti Boris Jeltsiniä.Helsinki ja Moskova ovat niitä harvoja kohteita, jotka Chirac on pitänyt vierailuohjelmassaan - muutoin hän on karsinut tiukasti vierailujaan Kosovon kriisin vuoksi. Suomen liittyminen EU:hun on lisännyt kanssakäymistä Suomen ja Ranskan kesken, mutta Suomi on edelleen syrjäaluetta Ranskan Eurooppa-politiikassa. Suomen ja Ranskan kauppavaihto on joka tapauksessa kasvanut ripeästi. Suomen tuonnin arvo Ranskasta oli viime vuonna 8,4 miljardia markkaa, mikä oli 4,9 prosenttia tuonnin kokonaisarvosta. Viennissä vastaavat luvut olivat 11,7 miljardia markkaa ja 5,1 prosenttia.
Helikopterit entistä ajankohtaisempiaSuomen ja Ranskan välisistä ajankohtaisista kysymyksistä nousevat vierailun aikana esille todennäköisesti Suomen helikopterihankinnat. Asiaa sivuttiin jo viime syksynä, kun Ranskan pääministeri Lionel Jospin vieraili Suomessa. Ranskalais-saksalainen Eurocopter on yksi tarjokkaista kopterihankinnoissa. Suomi ja Ruotsi päättivät helikopterien hankinnasta Pohjoismaiden puolustusministerien kokouksessa tämän viikon alussa. Ranskan Eurooppa-politiikan punaiseksi langaksi diplomaattipiireissä nähdään pyrkimys varmistaa, että Saksa - joka on ollut Ranskan vihollinen kahdessa maailmansodassa tällä vuosisadalla - ei enää uhkaisi Ranskan turvallisuutta. Ranska on Naton jäsen, mutta ulkopolitiikassaan se on mielellään korostanut riippumattomuuttaan niin Natoon kuin muuhunkin ulkopolitiikkaan liittyvissä asioissa. Presidentti Ahtisaari teki virallisen vierailun Ranskaan helmikuussa 1995. Tuolloin Ranskan valtionpäämies oli Francois Mitterrand. Chiracista tuli presidentti toukokuussa 1995.
Jacques ChiracSuomeen maanantaina viralliselle vierailulle saapuva Ranskan presidentti Jacques Chirac on pitkän linjan poliitikko. Pariisin kaupunginjohtajana lähes 20 vuotta toiminut Chirac onnistui nousemaan presidentiksi kolmannella yrittämällä vuonna 1995 hävittyään sitä ennen kahdet vaalit sosialistien ehdokkaalle Francois Mitterrandille. Chirac syntyi Pariisissa 29. marraskuuta 1932. Hän on tehnyt pitkän poliittisen uran, johon on presidenttiehdokkuuksien ohella sisältynyt mm. toimiminen maatalous-, sisä- ja pääministerinä 1970-luvulla. Pääministeriksi Chirac nousi vielä 1986-88, jolloin oikeistolainen pääministeri ja sosialisteja edustava presidentti johtivat maata yhteistoimin. Chirac on myös johtanut gaullistista UDF-puoluetta, sekä sen nykyistä seuraajaa RPR:ää (Rassemblement pour la Republique). Toistaiseksi pitkäaikaisin toimi Chiracilla on ollut pääkaupungin Pariisin johdossa. Hänet valittiin Pariisin kaupunginjohtajaksi jo vuonna 1977 ja virasta hän luopui vasta tultuaan valituksi presidentiksi. Chirac joutui voimakkaan kansainvälisen arvostelun kohteeksi heti tultuaan valituksi ilmoittamalla, että Ranska aikoo jatkaa maanalaisia ydinkokeitaan. Syyskuusta 1995 helmikuuhun 1996 eteläisellä Tyynellämerellä toteutettu ydinkokeiden sarja tuomittiin laajalta ympäri maailmaa, ja kokeiden lopettamista vaativat myös monet EU-maat, mukaanlukien Suomi.
Kiusallinen asuntoskandaaliPresidenttinä Chiracia on vainonnut myös mm. Pariisin asuntoskandaali, jossa tärkeille poliitikoille ja heidän perheenjäsenilleen oli järjestetty kaupungin tukemia matalavuokraisia asuntoja.Uusi takaisku Chiracille koitti kesällä 1997, kun hänen päätöksensä hajottaa parlamentti ja määrätä ennenaikaiset vaalit johti oikeiston rökäletappioon ja selvään vasemmistoenemmistöön. Siitä lähtien Ranskaa onkin johdettu oikeistolaisen presidentin ja sosialistisen pääministerin Lionel Jospinin vallanjaon (ransk. cohabitation) merkeissä. Chirac on naimisissa Bernadette Chodron de Courcelin kanssa. Pariskunnalla on kaksi aikuista tytärtä, Laurence ja Claude, joista viimeksi mainittu on toiminut mm. isänsä lehdistöavustajana.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE