Kosovo puhutti Chiracia ja Ahtisaarta



Kosovon kriisi nousi odotetusti pääaiheeksi Ranskan presidentin Jacques Chiracin ja presidentti Martti Ahtisaaren keskusteluissa Helsingissä maanantaina.


Presidentit eivät halunneet kommentoida Jugoslavian ilmoitusta, jonka mukaan serbijoukot olisivat aloittaneet osittaisen vetäytymisen Kosovosta.
- Tuommoinen tieto nostattaa minun mielessäni ainakin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, presidentti Ahtisaari totesi.

Sen sijaan Ranskan ja Suomen johtajat muistuttivat Jugoslavian johdolle jo aiemmin muun muassa YK:n pääsihteeri taholta esitetyistä vaatimuksista sotatoimien lopettamisesta ja kansainvälisen rauhanturvajoukon sijoittamisesta Kosovoon.

Chirac pitää Ahtisaarta sopivana välittäjänä

Finlandia-talolla maanantai-iltana nousi puheeksi myös presidentti Ahtisaaren rooli Kosovon kriisin välittäjänä. Chirac piti luonnollisena lukuisten eri välittäjien toimintaa yhtä aikaa diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi ja sanoi Ranskan tukevan myös tehtävään hänen mielestä hyvin sopivan Ahtisaaren pyrkimyksiä.

Ahtisaari puolestaan jarrutteli keskustelua muistuttamalla, ettei "mitään välittäjän tehtävää ole tällä hetkellä tarjolla" eikä Ahtisaarta ole näin ollen pyydetty mihinkään erityisrooliin. Tosin presidentti myönsi, että eri ilmansuunnilta on tullut viime päivinä runsaasti puheluita Kosovon tiimoilta.

- On kahdesta asiasta kysymys: minun aikaisempi toimintani liittyy kriisinhallintatehtäviin Afrikassa ja Euroopassa. Toiseksi, Suomi on tällä hetkellä EU:n troikan jäsen ja meistä tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alussa. Sen takia on tärkeää, että me olemme näissä pyrkimyksissä mukana, Ahtisaari sanoi.

Chirac kuitenkin lisäsi puhuneensa sunnuntaina puhelimitse Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin kanssa, ja tässä yhteydessä oli korostettu Ahtisaaren välityspyrkimysten tärkeyttä.

Ahtisaari ja Chirac olivat keskustelleet myös Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuden asialistasta. Chirac vakuutti, että Ranska luottaa täysin Suomen kykyyn toimia EU:n puheenjohtajana.

Chiracilta kysyttiin myös, näkeekö hän Kosovon kriisin ratkaisemisen kannalta etua siitä, että EU:n seuraava puheenjohtajamaa ei ole NATO:n jäsen. Ranskan presidentin mukaan tällä asialla ei ole merkitystä.
- Mutta siitä on etua, että puheenjohtajamaa on Suomi, Chirac vastasi.

Serbien julmuudet oikeuttavat pommitukset

Ranskan presidentti sanoi tuntevansa erittäin syvää surua Kiinan suurlähetystön pommittamisesta Belgradissa, ja piti kiinalaisten viime päivien mielenilmauksia "ymmärrettävinä". Kaikki pitää tehdä virheiden estämiseksi, mutta suuressa operaatiossa niitä ei Chiracin mukaan voi täysin välttää.

Samalla Chirac pyysi kuitenkin palauttamaan mieliin todellisuuden ja serbijoukkojen harjoittaman sorron ja julmuudet.
- Tällaista ei voi hyväksyä. Siksi meidän täytyy ryhtyä toimiin, mikä tarkoittaa sotilaallisia toimia, Chirac sanoi.

Ranskan presidentin mukaan kysymyksiä "viattomista siviiliuhreista" tulisi esittää serbiviranomaisille ja presidentti Slobodan Milosevicille.

Kahdenväliset suhteet kunnossa

Presidentti Jacques Chiracin ja rouva Bernadette Chiracin Suomen-vierailu typistyi lopulta vajaan vuorokauden mittaiseksi juuri Kosovon kriisin takia.

Maiden kahdenväliset suhteet todettiin kuitenkin hyviksi. Sekä Chirac että Ahtisaari totesivat maanantaina kahdenvälisten suhteiden vilkastuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä. Presidentinlinnassa järjestettiin maanantai-iltana juhlaillalliset Ranskan presidenttiparin kunniaksi.

Tiistaina aamupäivällä presidentti Chirac keskustelee vielä pääministeri Paavo Lipposen (sd.) kanssa ennen paluuta Pariisiin.

Jo loppuviikosta Ranskan presidentti nousee taas lentokoneeseen suuntanaan Moskova ja Kosovon kriisin ratkaisuyritykset.

Kosovo ja Ranskan merkitys Suomelle keskeisiä aiheita Ahtisaaren puheessa

Ahtisaari luonnehti Balkanin tapahtumia koko 1990-luvun painajaiseksi puhuessaan Ranskan presidentin Jacques Chiracin ja rouva Bernadette Chiracin kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla maanantaina. Illallisille oli presidentinlinnaan kutsuttu 160 vierasta.

- Kosovon kriisin syntyminen oli ennakoitavissa, mutta mitkään neuvottelut eivät laukaisseet uhkaavaa kriisiä, Ahtisaari totesi.

- Kansainvälisen yhteisön tuli puuttua voimakkaasti tapahtumien kulkuun. Etninen vaino on saatava loppumaan, pakolaisten on voitava palata turvallisesti takaisin kotiseudulleen ja kansainvälisen yhteisön tuella on luotava kestävät olosuhteet elämän palauttamiseksi takaisiin normaaliin uomiinsa Kosovossa.

Rauhan palauttaminen Kosovoon ei kuitenkaan Ahtisaaren mukaan riitä. Kansainvälisen yhteisön on yhdessä alueen maiden kanssa luotava kokonaisvaltainen suunnitelma pitkän aikavälin rauhanomaiselle kehitykselle

Kaakkois-Euroopassa, presidentti tähdensi. Ahtisaari sanoi tämän prosessin valmistelujen jo lähteneen liikkeelle ja huomautti, että Euroopan unionilla on tässä asiassa päävastuu.

Presidentti Ahtisaari totesi Suomen ottavan EU:n puheenjohtajuuden vastuulleen tämän vuoden jälkipuoliskolla. Tästä syystä presidentti Chiracin saapuminen Suomeen juuri nyt on erityisen soveliasta, koska presidentti Chirac symboloi Eurooppaa, Ahtisaari sanoi.

Suomen ja Ranskan suhteet ovat Ahtisaaren mielestä nousseet uudelle tasolle sen jälkeen kun Suomesta tuli EU:n jäsenmaa 1995.

Ranska on Ahtisaaren mukaan alkanut tulla suomalaisille tutuksi, aina ranskalaisten maanviljelijöiden ongelmia myöten. Ranskassa taas tunnetaan suomalaisten ralli- ja formulakuljettajien lisäksi suomalaisen kulttuurin edustajia.

- Varmasti Ari Vatanen, jonka läsnäolosta suuresti iloitsen, on kanssani samaa mieltä, sanoi Ahtisaari kohdistaen sanansa ralliautoilija Vataselle, jonka Chirac oli pyytänyt mukaansa omaan seurueeseensa.

Presidentti Ahtisaari muistutti myös, että ranskan kielen opiskelijoiden määrä on lähes kolminkertaistunut Suomessa EU-jäsenyytemme myötä.

STT-IA
11.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE