 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Halonen: Länsi-Balkanin vakauttamisessa tarvitaan yhteistyötä
Ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) mukaan Suomeen heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajakaudella laaditaan koko Länsi-Balkania koskeva toimintasuunnitelma. Tulevan puheenjohtajamaan ulkoministerinä Halonen pitää tärkeänä sitä, että EU:n tulisi olla sen rakentamisessa yhteistyössä sekä Etyjin että Euroopan neuvoston kanssa.Kosovon rauhansuunnitelmat ovat hänen mukaansa lähteneet samalta pohjalta kuin aikoinaan Bosnia-Herzegovinassa. Niissä otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisvaltainen rakentaminen, talous, demokratia, oikeusvaltio ja rauhanturvajoukot. Ongelmien moninaisuuden ja suurten kustannusten vuoksi voimavarat on syytä koota yhteen, kun tähdätään alueellisesti kattavaan vakaaseen kehitykseen. Kosovo on juridisesti osa Jugoslavian liittotasavaltaa, joten sitä on lisäksi vaikea käsitellä yksinään. Mahdollinen voitto SDP:n presidenttiehdokkaan esivaaleissa aiheuttaisi sen, ettei Halonen olisi enää kiinnostunut tavoittelemaan ihmisoikeustuomioistuimen avuksi perustettavaa Euroopan neuvoston ihmisoikeusasiamiehen virkaa. Halonen muistutti torstaina STT:n haastattelussa, ettei oikein voi haluta kahta asiaa. Viran perustamisen puolesta työtä tehnyt Halonen on tunnettu henkilö Euroopan neuvostossa, jossa hän johti Suomen valtuuskuntaa ennen siirtymistään edellisen hallituksen ulkoministeriksi. Hän kertoi muistuttavansa EN:n Budapestin ulkoministerikokouksessa perjantaina kollegojaan siitä, että yksiportaiseksi muuttunut tuomioistuin uhkaa ruuhkautua pahasti hoitaessaan lähes 800 miljoonan ihmisen asioita.
Osa demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä
kysymyksistä on lisäksi muutakin kuin juridiikkaa. Sveitsi ehti jo riemastua Halosen päätöksestä lähteä mukaan esivaaliin. Maan hallitus kiirehti esittelemään virallisesti oman asiamiesehdokkaansa Gret Hallerin. Hallerin valinta ei kuitenkaan ole läheskään etukäteen selvä, koska ihmisoikeustuomioistuimen puheenjohtajana toimii jo sveitsiläinen Luzius Wildhaber.
Esivaalikampanja jää vaisuhkoksiPuoluevaalivaiheessa ei Halosen mielestä tarvita kovin mahtavia kampanjoita. Hän kertoi pyrkineensä löytämään hyvässä yhteistyössä Jacob Södermanin ja Pertti Paasion kanssa sellaisia päivämääriä, jolloin he voisivat olla edes kerran yhdessä samassa paikassa.Jos esivaaleista heltiäisi voitto, sopisi presidentinvaalikampanja Halosen aikatauluun. Silloin se pääsisi vauhtiin EU-puheenjohtajuuden tuomien velvoitteiden vuoksi vasta lähempänä itsenäisyyspäivää. Hän muistutti, että keskusta ja kokoomus saavat ehdokkaittensa nimet selville vasta syksyllä. Kampanja ei ole kunnollinen ennen kuin kaikki ehdokkaat on nimetty. Halonen pitää oikeana menettelynä sitä, että SDP on tehnyt presidenttiehdokkaan valinnasta säännöt. Menettelytavat eivät jää siten ehdokkaaksi pyrkivien oman harkinnan varaan. Ahtisaaren ilmoitus jäämisestä pois esivaaleista on aiheuttanut arveluja siitä, että hän saattaisi kuitenkin olla valmis ehdokkaaksi suoraan puoluekokouksen päätöksellä. Halonen ei pidä sitä mahdollisena. Kaikki kolme SDP:n esivaaliehdokasta ovat Halosen mielestä nykyaikaisen demokraattisen valtion ja ihmisoikeuksien puolustajia, joilla on myös kansainvälistä kokemusta. Hän ei yhdy näkemyksiin siitä, että uusi perustuslaki tekisi presidentistä pelkän maatalousnäyttelyjen avaajan. Presidentin rooli riippuu paljolti myös tehtävään valittavasta henkilöstä. Omaksi ansiokseen Halonen lukee yhdistelmän, joka koostuu pitkäaikaisesta eduskuntakokemuksesta ja valtioneuvoston jäsenyyksistä.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE