HYY:n yleinen kokous koolle - Kosovon kriisi huolestuttaa opiskelijoita

HYY:n hallituksen esitys ylioppilaskunnan kannanotoksi tuomitsee serbien toiminnan Kosovossa, mutta myös vastustaa NATO-johtoista sotilasoperaatiota Jugoslaviaa vastaan.

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja FM Veijo Åberg kutsui yleiskokouksen koolle, koska säännöissä vaadittu kahdeskymmenesosa ylioppilaskunnan jäsenistä vaati sitä. Kun HYY:ssä on noin 30 000 jäsentä, kertyi Kosovo-keskustelua vaatineeseen nimilistaan siis yli 1 500 nimeä.

Yleinen kokous ei voi tehdä päätöksiä, mutta se voi keskustella ja ilmaista kantansa käsiteltävänä olevasta aiheesta. Kokouskutsussa teemaksi on määritelty Kosovon kriisi ja suvaitsevaisuus suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) alustaa aiheesta yliopiston suuressa juhlasalissa pidettävän kokouksen alkajaisiksi.

Harvoin pidettävä yleinen kokous järjestetään ylioppilaskunnan 131-vuotisen historian aikana nyt viidennen kerran. Aiemmin kantaa on otettu Unkarin kansannousuun (vuonna 1956), opintodemokratiaan (1968) ja korkeakoulujen hallinnonuudistukseen (1972).

Viimeisin yleiskokous pidettiin 1994, jolloin koollekutsumisen syynä olivat väitetyt talousepäselvyydet ylioppilaskunnan liiketoiminnasta vastaavassa HYY-yhtymässä.

Ihmisoikeudet esillä laajemminkin

HYY:n hallitus on valmistellut kokoukselle keskustelun pohjaksi esityksen ylioppilaskunnan julkilausumaksi. Esityksessään hallitus tuomitsee serbien toimeenpanemat etniset puhdistukset Kosovon alueella.

Toisaalta HYY:n hallitus vastustaa myös sitä, että länsimaiden sotilasoperaatiota Kosovossa johtaa NATO eikä YK, mikä hallituksen mukaan voi pahimmillaan johtaa uuteen kylmään sotaan.

Lisäksi esityksessä kiinnitetään huomiota Kosovon albaanipakolaisten asemaan sekä alueen jälleenrakentamiseen kriisin jälkeen.

Tarkoitus on keskustella ihmisoikeus- ja suvaitsevaisuuskysymyksistä myös laajemmin kuin pelkän Balkanin tilanteen osalta. Hallitus toivoo, että Kosovon tilanne saa länsivaltiot suhtautumaan yhtä vakavasti ihmisoikeusloukkauksiin myös muualla maailmassa.

Suomen osalta halutaan, että kaikille maassamme asuville - pakolaiset mukaan lukien - taataan tasavertaiset oikeudet ja mahdollisuudet. Lisäksi hallitus vaatii Suomen osallistumista Jubilee 2000 -kampanjaan, jonka päämääränä on köyhimpien kehitysmaiden velkojen anteeksianto.

STT-IA
10.5.1999