 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääkaupunkiseudun jätteenkuljetus vaikeutuu - AKT aloittaa saartotoimet aamulla
Pääkaupunkiseudun jätekuljetukset vaikeutuvat keskiviikkoaamusta alkaen. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT aloittaa aamulla saartotoimet, jotka pysäyttävät kokonaan pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n jätehuollon.Saartotoimien syynä on työsopimuksia koskeva kiista AKT:n ja jätekuljetusyritys SITA Finland Oy:n välillä. Työnantajapuoli hylkäsi illalla piirisovittelija Esa Lonkan kiistassa tekemän sovintoehdotuksen. Saartotoimiin kuuluvat ainakin kolme suurinta Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella toimivaa jätteenkuljetusyritystä. Myös kunta-alan ammattiliitto KTV:hen kuuluvat työntekijät tukevat saartoa jättämällä SITA Finland Oy:n kuljetukset käsittelemättä jätehuoltopisteissä. AKT on vaatinut neuvotteluja yrityskohtaisen työehtosopimuksen solmimisesta valtakunnallisen kuorma-autoalan sopimuksen pohjalta. Nyt SITA Finland Oy:ssä työsuhteita solmitaan yksilökohtaisilla sopimuksilla. AKT katsoo työnantajaliittoon kuulumattoman SITA Finlandin käyttävän tätä kilpailuetuna muihin yrityksiin nähden. Ranskalaisomisteinen SITA Finland on yksi kolmesta suurimmasta pääkaupunkiseudun jätekuljetuksista vastaavasta yrityksestä. Työsopimuksen muotoa koskevaan kiistaan on etsitty sovittelijan johdolla ratkaisua perjantaista lähtien. Lonka jätti sunnuntai-iltana sovintoehdotuksen, jolla saartotoimien alkaminen siirtyi maanantaiaamusta keskiviikkoon.
Jätehuolto jää taloyhtiöille
Pääkaupunkiseudun jätehuolto jää YTV:n mukaan
saartotoimien vuoksi pitkälti asukkaiden ja
taloyhtiöiden kontolle. - Käytännössä asukkaiden ja kiinteistöjen täytyy varautua hoitamaan ongelmia omin voimin, sillä me hoidamme oman toimintamme niillä resursseilla mitä meillä on käytettävissä. Ei ole käytännössä mahdollista, että lähtisimme rikkomaan saartoa esimerkiksi liiton ulkopuolisia kuljettajia käyttämällä. Paajanen toivoo, että ainakin terveydelle haitalliset jätteet rajattaisiin mahdollisten saartotoimien ulkopuolelle. Näitä on noin 40 prosenttia kaikista jätteistä, ja niihin lukeutuvat esimerkiksi biojätteet, terveydenhuollon jätteet sekä jotkut ongelmajätteet, jotka ovat haitallisia ihmiselle tai ympäristölle. Paajasen mukaan pääkaupunkiseudun tiiviit kaupunkialueet eivät kestä laajaa saartoa montaakaan päivää. Pidempään kestävät reuna-alueet, joissa jätteet kerätään harvemmin ja joissa on käytössä enemmän komposteja.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE