STTK kiirehtii työmarkkinajärjestöjen tupo-kantoja

STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljungin (sd.) mukaan tällä hetkellä näyttää vaikealta saada aikaan sellaista valmiutta, että ratkaisua tupon tai liittokohtaisen kierroksen väliltä saataisiin ennen syksyä.

Swanljungin mukaan nyt on meneillään työmarkkinaosapuolten "kopelointivaihe", jossa STTK on kuitenkin valmis tekemään oman osuutensa.

Jäsenliittojen on määrä antaa alustavat vastauksensa tavoiteluonnoksesta ennen juhannusta. STTK:n hallitus tekee asiasta päätöksiä 1. syyskuuta.

Swanljung ei itse halua lähteä arvioimaan seuraavan tulopoliittisen sopimuksen todennäköisyyttä.
- Mikäli keskitettyyn sopimusmalliin päädytään, on kuitenkin todennäköistä, että se on rakenteeltaan ja sisällöltään erilainen kuin kaksi edellistä tupo-sopimusta.

Swanljung peräsi vastuunkantoa ja oikeudenmukaisuutta myös johtajilleen suuria optioita maksavilta työnantajilta.
- Tulevaa tuloratkaisua ei voida rakentaa politiikalle, jossa palkansaajat tyytyvät maltillisiin palkkaratkaisuihin ja muut elävät kuin pellossa.

Teknisten liitto seuraa tilannetta

STTK:n torstaina Helsingissä kokoontuneen liittovaltuuston keskusteluissa ovet keskitettyyn tupo-ratkaisuun haluttiin pitää auki. Ne aukenivat entisestään, kun tuposta jo irtisanoutuneen Teknisten liiton puheenjohtaja Ilkka Joenpalo (sd.) ilmoitti halunsa seurata tilanteen kehittymistä.

Joenpalo puolusteli keskitettyä mallia mm. sillä, että hyvät yhteydet hallitukseen säilyisivät.
- Tupo ei ole tavoite, mutta erinomainen väline hoitaa asioita, Joenpalo tiivisti.

Joenpalo muistutti, että työnantajienkaan todellisesta halusta tupoon ei silti ole mitään varmuutta, sillä monilla liitoilla on halua estää sen toteutuminen.

Joenpalon mukaan tupoa ei kuitenkaan saa maksaa vain hallituksen veroratkaisulla, joka veisi rahaa mm. kunnilta.

Teknisten liitto ilmoitti syksyllä hakevansa seuraavalla työehtosopimuskierroksella sopimusalakohtaista ratkaisua. Se ilmoitti linjauksestaan yhdessä kolmen SAK:laisen teollisuuden alan ammattiliiton kanssa.

Alakohtaisiin ongelmiin vetosivat tuolloin Paperiliitto, Kemianliitto ja Sähköalojen ammattiliitto.

Ylityöt ja työssä jaksaminen esiin

Ratkaisevaa tupo-halujen synnylle on STTK:n mukaan se, kuinka paljon laadullisissa työelämän kysymyksissä edistytään. Työssä jaksamisen ja ylitöiden määrän kaltaisten ongelmien ratkaiseminen helpottaisi palkoista sopimista.

Swanljungin mukaan nykyisen tupo-ratkaisun tapa siirtää laadulliset asiat työryhmiin ei tule kysymykseen. 22 työryhmästä 16:n työ on yhä kesken.

STTK:ssa työelämän ongelmia nähdäänkin kosolti. Swanljungin mielestä työnantajien piirissä on tapahtunut "raju aatteellinen ajatusmaailman muutos".

- Ylitöistä 30 prosenttia tehdään laittomasti vastoin työntekijän tahtoa. Erityisesti valtio teettää ylitöitä ilman korvauksia. Paljon määräaikaisia työntekijöitä käyttävissä kunnissa ei myöskään enää tunneta vastuuta työntekijöistä, Swanljung luetteli.

Pitkän tähtäyksen ajattelu puuttuu Swanljungin mukaan erityisesti yritysmaailmasta, jossa erittäin hyvää tulosta tekevät firmat irtisanovat henkilöstöään.

Yleissitovuutta vahvistettava

Myös työehtosopimuslakikomiteassa auki oleviin asioihin vaaditaan ratkaisuja. Mukana ovat mm. yleissitovuuteen liittyvät ongelmat. Komitean kykyyn ratkaista asiat ennen lokakuuksi asetettua takarajaa on suhtauduttu epäillen.

STTK:n valtuusto esitti torstaina vaatimuksenaan, että työehtosopimusten yleissitovuutta on vahvistettava työsopimuslain uudistamisen yhteydessä.

- Kansalaisten oikeusturvan kannalta ei ole kohtuullista se, että epäselvissä tapauksissa työntekijä joutuu hakemaan ratkaisua yleisestä tuomioistuimesta.

- Tällöin ratkaisun saaminen voi kestää vuosikausia ja oikeudenkäyntikulut usein moninkertaisesti ylittävät riidan aiheena olevien palkkojen määrän, todetaan valtuuston julkilausumassa.

STTK ei myöskään hyväksy työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden tai työttömyysturvan etuuksien tai saatavuuden heikentämistä enää nykyisestä. Ikääntyneen työntekijän aseman ja työsuhdesuojelun turvaamiseksi on kehitettävä lainsäädäntöä.

Työnantajakohtaista vastuuta tulisi lisätä työttömyyseläkkeiden rahoittamisessa. Työnantajilta perittävillä irtisanomismaksuilla olisi rakennettava työttömyysvakuutusrahastoja, joilla helpotetaan ikääntyneiden työntekijöiden sijoittumasta työelämään.

STT-IA
7.5.1999