Aluebarometri: Keskusseutujen ja muiden kuntien kehityserot kaventuneet
Alueiden yleiset kehitysnäkymät ovat parantuneet viime keväästä. Erot keskusseutujen ja muiden kuntien välillä ovat kaventuneet, todetaan maanantaina julkaistussa aluebarometrissä.Aikaisemmin lähinnä keskusseutujen kehityksen arvioitiin tulevaisuudessa parantuvan, mutta nyt odotukset positiivisesta kehityksestä ovat vahvistuneet myös niiden ulkopuolella.
Barometrin mukaan muutamissa maakunnissa erot ovat kuitenkin edelleen merkittäviä. Suurimmat ongelmat ovat Lappeenrannan, Joensuun ja Mikkelin seutujen sekä Lapin keskusseutujen ulkopuolella.
Valoisimmat näkymät ovat edelleen Uudellamaalla. Hämeessä odotukset paremmasta kehityksestä ovat oleellisesti suuremmat kuin keväällä. Myös Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kehityksen odotetaan paranevan selvästi lähitulevaisuudessa.
Maan valoisimmat kehitysodotukset ovat suurissa keskuksissa ja esikaupunkikunnissa. Sen sijaan teollisuuskeskusten hyvä kehitys näyttää taittuneen. Alkutuotantokuntien näkymät ovat edelleen maan huonoimmat. Teollistuneiden maaseutukuntien ja maaseudun pendelikuntien odotukset paremmasta ovat kasvaneet viime keväästä.
Kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä
Kuntien rahoitustilanne huolestuttaa edelleen kuntien päättäjiä. Odotukset ovat synkimmät alkutuotantokunnissa ja teollistuneissa maaseutukunnissa. Suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa ongelmat ovat vähäisemmät kuin muissa kunnissa.
Kuntien verotulot ovat kasvaneet tänä vuonna odotettua nopeammin. Ne lisääntyvät eniten suurissa keskuksissa ja esikaupunkikunnissa, erityisesti Jyväskylän, Tampereen ja Joensuun seuduilla. Heikoin tulokehitys on alkutuotantokunnissa.
Vuonna 2001 verotulokehitys jatkuu myönteisenä, vain maaseutukeskuksissa ja alkutuotantokunnissa verotulojen ei uskota kasvavan.
Kuntien ei kuitenkaan uskota kiristävän tuloverotusta ensi vuodelle. Korotukset näyttävät yleistyvän vuonna 2002.
Kuntien velanoton tarve on pienentynyt viime keväästä. Tänä vuonna velka lisääntyy lähinnä maaseutukeskuksissa, maaseudun pendelikunnissa sekä alkutuotantokunnissa.
Suuret keskukset ja teollisuuskeskukset sen sijaan vähentävät velkaansa. Ensi vuonna velanotto kuitenkin yleistyy. Vain suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa velan arvioidaan pienentyvän.
Vuonna 2001 kunnat tasapainottavat talouttaan erityisesti korottamalla maksuja, realisoimalla käyttöomaisuutta ja vähentämällä investointeja. Ensi vuoden jälkeen verotusta joudutaan kiristämään yleisemmin. Alkutuotantokunnissa paineet ovat suurimmat, näissä kunnissa korotetaan sekä kiinteistövero- että tuloveroprosentteja.
Seutukunnallista yhteistyötä halutaan tiivistää
Kuntien yhteistyönäkymät ovat hieman paremmat kuin keväällä. Toiveet ovat suurimmat teollistuneissa maaseutukunnissa ja suurissa keskuksissa. Ongelmia on lähinnä maaseutukeskuksissa.
Kuntien päättäjät korostavat erityisesti seutukunnallista yhteistyötä. Myös suhteita elinkeinoelämän kanssa pyritään tiivistämään.
Yhteistyö valtionhallinnon kanssa vähenee lähitulevaisuudessa, ja vain suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa yhteyksien odotetaan pysyvän tiiviinä. Kansainväliset yhteydet lisääntyvät erityisesti suurissa keskuksissa.
Kuntien päättäjät arvioivat Suomen EU-jäsenyyden vaikuttavan myönteisesti elinkeinoelämän kehittymiseen. Toiveet ovat suurimmat Porin, Hämeenlinnan ja Kajaanin seuduilla. Kunnan omaan toimintaan jäsenyydellä on vähemmän merkitystä.
Epäilevimmin Suomen EU-jäsenyyteen suhtaudutaan alkutuotantokunnissa. Ahvenanmaalla sen arvioidaan vaikuttavan kielteisesti sekä elinkeinoelämän kehittymiseen että kunnan omaan toimintaan.
Työllisyyskehitys paranee tänä ja ensi vuonna
Työllisyyskehitys näyttää barometrin mukaan keväistä valoisammalta, työttömyyden arvioidaan helpottavan tänä ja ensi vuonna.
Keskusseuduilla näkymät ovat edelleen paremmat kuin muissa kunnissa, erityisesti suurten keskusten ja teollisuuskeskusten työllisyyskehitys on hyvä. Alkutuotantokunnissa työttömyys helpottaa vähiten, mutta niissäkin toiveet paremmasta ovat kasvaneet alkuvuodesta.
Asuntorakentaminen lisääntyy keskusseuduilla tänä vuonna. Keskusseutujen ulkopuolella näkymät ovat heikentyneet syksystä 1999 lähtien. Rakentaminen on vähäisintä alkutuotantokunnissa.
Teollisuuden investoinnit lisääntyvät erityisesti esikaupunkikunnissa, maaseutukeskuksissa ja suurissa keskuksissa. Kaupan ja palvelujen investoinnit vilkastuvat lähinnä suurissa keskuksissa ja esikaupunkikunnissa.
Vuonna 2001 investointikehitys heikentyy. Kasvuodotuksia on lähinnä teollisuudessa ja rakentamisessa. Teollisuuden investoinnit lisääntyvät suurissa keskuksissa, esikaupunkikunnissa sekä teollisuuskeskuksissa.
Rakentaminen vilkastuu teollistuneissa maaseutukunnissa, se on kuitenkin edelleen suurinta teollisuuskeskuksissa.
Kuntien päättäjät huolestuneita vanhusten hoidon ja terveydenhoidon tilanteesta
Kuntien päivähoito on barometrin tulosten mukaan varsin hyvin järjestyksessä. Sen sijaan terveydenhoidon ja vanhusten hoidon tilanne on huolestuttavampi.
Vanhusten hoidon ongelmat ovat suurimmat Kajaanin seudulla sekä Lapin keskusseutujen ulkopuolella. Terveydenhoidon vaikeudet lisääntyvät erityisesti Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla.
Elinkeinoelämän edellytykset ovat parhaimmat suurissa keskuksissa, teollisuuskeskuksissa ja esikaupunkikunnissa.
Ongelmien arvioidaan lisääntyvän alkutuotantokunnissa ja maaseutukeskuksissa. Koulutoimen kehittäminen vaikeutuu lähitulevaisuudessa, vain suurissa keskuksissa tilanne näyttää hyvältä.
Aluebarometri on Tilastokeskuksen kahdesti vuodessa sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton toimeksiannosta tekemä kyselytutkimus, jossa tällä kertaa kysyttiin 436 kunnan runsaalta 1200 virka- ja luottamusmieheltä näkemyksiä oman kunnan kehitysodotuksista. Vastausprosentti kyselyyn oli 73,0 prosenttia.
IA
1.12.2000
