Lähes 60 000 esikoululaista lähtee ensi kertaa liikenteeseen
Tienylitys on koulumatkan turvattomin kohta Suomen liikenteessä kuolee vuosittain liki koululuokallinen lapsia. Noin 30:n alle 15-vuotiaan kuolonuhrin lisäksi liikenteessä loukkaantuu tuhatkunta lasta.- Huomattava osa lasten liikennevahingoista jää kuitenkin kokonaan tilastojen ulkopuolelle, joten todellisuudessa tilanne on vielä selvästi heikompi, Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse Saharinen huomauttaa.
Kolme neljästä vakavasta lasten liikenneonnettomuudesta sattuu tietä tai katua ylitettäessä.
Tänä syksynä lasten liikenneturvallisuuteen kiinnitetään tavanomaista enemmän huomiota, sillä liki 600 000:n peruskoululaisen lisäksi koulutielle käy nyt ensikertaa myös kuuden vanhojen esikoululaisten huomattava joukko.
Päiväkodin, tarhan tai koulun yhteydessä järjestettävän esikoulun aloittaa tänä syksynä yhteensä miltei 60 000 lasta.
Lainsäädännöllisesti esikouluikäiset eivät ainakaan toistaiseksi kuulu koulukuljetusten piiriin, joten jää kuntien päätettäväksi, otetaanko heitä lainkaan kyytiin.
Kohtalokkain on kotikatu
Kaikkein pienimmät liikenteessä liikkujat ajautuvat onnettomuuksiin yleensä jalankulkijoina, hiukan isommat puolestaan polkupyörän päällä.
Saharinen muistuttaa, että koulutie on usein lapselle ensimmäinen pitkä, yksin kuljettu matka. Pikkukoululaisille perinteisesti kohtalokkain paikka on kuitenkin kotikatu.
- Kotinurkilla lapsen valppaus usein herpaantuu ja kontrolli katoaa. Koulun alkaessa myös hänen elinpiirinsä laajenee. Koulumatkojen lisäksi aletaan vähitellen kulkea myös uusia reittejä kavereiden luo, Saharinen selittää.
Saharisen mukaan valmiudet turvalliseen kulkemiseen kehittyvät vähitellen.
Erityisesti tienylitystilanteessa lapsen on vaikea arvioida lähestyvien autojen etäisyyksiä ja nopeuksia oikein. 1Kun huomio äkisti kiinnittyykin tien toisella puolella kulkevaan kaveriin, liikenteen seuraaminen unohtuu.
Huomio todellisiin vaaranpaikkoihin
Liikenneturvallisuudesta tehdyissä tilastoissa Suomi on pysynyt jonkin verran Ruotsin ja Norjan perässä. 1990-luvulla kehitys oli meilläkin myönteistä, mutta aivan viime vuosina on Saharisen mukaan menty taas synkempään suuntaan.
- Turvallisuutta ei ole kuitenkaan tarkoitus edistää rajoittamalla lasten liikkumista, vaan kartoittamalla mahdolliset vaaranpaikat ja puuttumalla konkreettisiin ongelmakohtiin, Saharinen korostaa.
Hän muistuttaa, että liikenneturvallisuus on niin kodin, koulun kuin liikennesuunnittelunkin asia. Liikenneturvan tänä syksynä järjestämällä Turvaa lapsen koulutie -kampanjalla koulumatkojen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Yleissivistävän liikennevalistuksen sijaan opetuksessa on tarkoitus keskittyä käytännön ohjeisiin.
- Liikennemerkkien ja -sääntöjen pänttääminen kyllästyttää niin lapsia kuin opettajiakin. Opetuksen lähtökohdaksi onkin otettava tutut matkat ja tilanteet, lasten omista ympäristöistä, Saharinen painottaa.
Kampanjan aineisto jaetaan kaikille maan ala-asteille ja erityiskouluille. Taustatietojen lisäksi siihen sisältyy valmiita lomakkeita, joiden avulla vaaranpaikkojen tarkastelua helpotetaan.
STT-MH
11.8.2000
