Helsingin seutu on Suomen ainoa metropolialue

Helsingin seutu poikkeaa selvästi kaikista muista kaupunkialueista, kertoo Seppo Laakson keskiviikkona julkistettu tutkimus Elinkeinotoiminnan erikoistuminen Suomen kaupunkialueilla.

Tutkimuksen mukaan myös muut suuret monipuoliset kaupunkialueet poikkeavat selvästi paitsi toisistaan myös pienemmistä kaupungeista.

Näiden keskusalueiden ohella kaupunkien erilaisuus ja omaleimaisuus ulottuu pienimpiin kaupunkialueisiin saakka.

Kaupunkiseuduilla asuu jo useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta ja seuduilla tuotetaan kolme neljännestä maan kansantuotteesta.

Tuotantotoiminta ja väestö keskittyvät yhä enemmän kaupunkialueille. Samalla alueet erikoistuvat ja erilaistuvat.

- Ilmiön tärkeitä taustatekijöitä ovat alueiden sijaintiedut ja yritystoiminnan sijoittumismekanismit sekä näistä johtuva alueiden elinkeinotoiminnan erikoistuminen, Laakso kertoo.

Monivärinen mosaiikki

Laakson tutkimuksessa Suomen 35 keskeisestä kaupunkialueesta sekä kuudesta niiden ulkopuolisesta alueryhmästä on laadittu kaupunkialuekuvaus.

Alueen kuvaus sisältää tilastolliset perustiedot, toimialoittaisen erikoistumisprofiilin sekä kunkin toimialan osuuden alueen työpaikoista.

- Kaupunkialueiden erikoistumisen tarkastelu tuo havainnollisesti esiin sen, että Suomen kaupunkiverkosto koostuu erittäin monipuolisesta kaupunkijoukosta, jossa samankokoiset kaupungit ovat elinkeinorakenteeltaan ja erikoistumiseltaan hyvinkin erilaisia, sanoo Laakso.

- Suomen kaupunkiverkosto ei jakaudu mustavalkoisesti kahtia keskusalueisiin ja periferiaan, vaan se on pikemminkin monivärinen mosaiikki, Laakso sanoo.

- Helsingin seutu on Euroopan mittakaavassa Suomen ainoa metropolialue, mikä näkyy selvästi myös alueen toimialoittaisessa erikoistumisprofiilissa.

Helsinki on maan ainoa kaupunkialue, joka on selkeästi erikoistunut palvelualoihin. Porvoon, Lohjan ja Riihimäen kaupunkialueet ovat luonteeltaan Helsingin seudun alakeskuksia, jotka sijaitsevat säteittäisesti Helsingin ympärillä.

- Näillä alakeskuksilla on sekä yhteisiä piirteitä että niiden historiaan ja sijaintietuihin perustuvia toisistaan poikkeavia erityispiirteitä. Yhteistä on vilkas työssäkäynti Helsingin seudulla, Laakso kuvailee.

Tampereen seutu, Turun seutu ja Oulun seutu ovat Helsingin jälkeen Suomen seuraavaksi suurimmat kaupunkialueet.
- Ne ovat kaikki korkeakoulukaupunkeja sekä alueellisia keskuksia monessa eri merkityksessä.

Elinkeinotoiminnan erikoistuneisuuden suhteen ne poikkeavat Laakson mukaan tuntuvasti sekä Helsingin seudusta että toisistaan.

- Kunkin alueen toimialarakennetta ja erikoistumista leimaavat niille ominaiset sijaintiedut, historiallisen kehityksen tuottama elinkeinoperintö sekä paikallisen aluekehityksen ja elinkeinopolitiikan suuntautuminen.

Keskisuuriin monipuolisiin kaupunkialueisiin luetaan Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Kouvolan, Joensuun, Kotkan, Vaasan ja Lappeenrannan seudut.

- Kaikki nämä kaupungit ovat maakunnallisia keskuksia ja palveluvarustukseltaan suhteellisen monipuolisia kaupunkialueita.

- Ne ovat vahvasti erikoistuneet vähintään yhteen teollisuuden alaan. Korkeakoulut ovat tuoneet muutamiin kaupunkeihin myös vahvoja palvelualoja.

Myös Suomen keskisuuriin ja pieniin kaupunkialueisiin pätee se, että ne ovat keskenään hyvin erilaisia.

- Ne ovat lähes poikkeuksetta erikoistuneet yhteen tai kahteen teolliseen toimialaan, joiden työpaikkaosuus on moninkertainen, joissain tapauksissa monikymmenkertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna, Laakso sanoo.

Keskeisten kaupunkialueiden ulkopuolelle jäävät kuusi alueryhmää koostuvat pääasiassa maaseutumaisista seutukunnista, joiden elinkeinotoiminnan yhteisenä piirteenä on alkutuotannon vahva rooli.

Sen ohella maaseutualueet ovat vahvasti erikoistuneet joihinkin jalostusaloihin.

- Ne vaihtelevat alueittain, mutta yhteisenä nimittäjänä on, että maaseutualueilla on erikoistuttu toimialoihin, joissa hajautettu, pienissä yksiköissä tapahtuva tuotanto on kannattavaa, tutkija kertoo.

IA
11.8.2000

Kotimaa -sivulle