Hyvä sisäilma parantaa työn tuottavuutta
Sisäilman ongelmat johtuvat usein rakennusmateriaaleista
Huonolaatuisen sisäilman aiheuttamien terveysongelmien alkusyyksi paljastuvat usein rakennusmateriaalit. Asukkaiden on huomattu oireilevan verrattain nuorissakin taloissa.- Toistaiseksi materiaalien päästöistä tiedetään kuitenkin melko vähän. Tyypilliset oireet kyllä tunnetaan, mutta vielä ei osata varmuudella sanoa, mikä kemikaali tai materiaali ne on aiheuttanut, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri toteaa.
Sisäilmayhdistyksen materiaalien päästöjä koskeva luokitusjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1995. Mittautettuaan tuotteidensa päästöt valmistajat voivat anoa Rakennustietosäätiöltä niin sanottua M1-luokitusta, joka kertoo, että kyseessä on vähäpäästöinen materiaali.
Tähän mennessä luokkaan on hyväksytty lähes neljäsataa tuotetta. Ainakin toistaiseksi luokittautuminen on vapaaehtoista, eikä kaikista tuotteista näin ollen ole saatavissa päästötietoja.
Säterin mukaan luokitus on kuitenkin täyttänyt tehtävänsä.
- Viime vuosina valmistajat ovat kehittäneet tuotteitaan
selvästi vähäpäästöisemmiksi, vapaaehtoisesti, Säteri iloitsee.
Materiaalien päästöt ovat pienentyneet
- Meiltä tiedustellaan usein, uskaltaako muovia käyttää tai onko puu kodin materiaalina mahdollisesti parempi kuin jokin muu. On kuitenkin mahdotonta julistaa tuomioita kokonaisille tuoteryhmille, koska laatu saattaa vaihdella ryhmien sisällä yhtä paljon kuin niiden välillä, Säteri toteaa.
Tärkeintä hänen mielestään on, että kaikille tuotteille on olemassa yhteiset kriteerit, joiden mukaan niitä luokitellaan. Kun järjestelmä otettiin käyttöön viisi vuotta sitten, ei markkinoilla Säterin mukaan ollut juurikaan tuotteita, jotka olisivat täyttäneet luokitusvaatimukset.
- Nykyään kaikkien markkinoille pyrkivien tuotteiden on käytännössä täytettävä kriteerit, koska ainakin kaikki suuremmat rakennuttajat niin vaativat. Epämääräiset halpatuotteet eivät enää kelpaa, Säteri sanoo.
Tavallisia kuluttajia, rakentajia ja remontoijia, materiaalitiedot eivät kuitenkaan aina tavoita. Säteri myöntää, ettei rautakaupassa välttämättä osata vielä neuvoa kuluttajaa.
Mikäli tuotteesta ei löydy päästötietoja, on oma nenä hänen
mukaansa usein hyvä mittari.
- Jos valmisteessa on pistävä haju, on sen ostoa syytä harkita
tarkkaan.
Säteri muistuttaa, ettei rakennusmateriaaleja saa päästää missään vaiheessa kastumaan. Kosteina hyvistäkin materiaaleista saattaa lähteä yllättäviä päästöjä.
Ensin selvitettävä toimiiko ilmanvaihto
Säterin mielestä sisäilman laatuongelmaa epäilevän on viisainta antaa asiantuntijan selvittää ensimmäiseksi, toimiiko asunnon ilmanvaihto kunnolla ja onko rakenteissa mahdollisesti kosteutta.
- Suin päin ei kannata lähteä mittailemaan ilman epäpuhtauksia, koska mittaukset eivät välttämättä kerro itse ongelmasta kovin paljon. Usein niihin käytettävät markat olisikin viisainta laittaa korjauksiin, Säteri huomauttaa.
Hän korostaa, ettei kosteusvaurioita pidä koskaan lähteä purkamaan omin avuin. Homeen poistaminen kuuluu aina ammattilaiselle, ja sekä korjausalue että puhdistustyöntekijät on suojattava hyvin.
Ennen puhdistuksen aloittamista on kartoitettava perusteellisesti sekä kasvuston sijainti että sen laajuus. Home on hävitettävä rakenteista riittävän syvältä ja laajalta alueelta, sillä myös paljain silmin puhtailta näyttävät esiintymän reuna-alueilla saattaa olla homevaurioita.
- Ennen töiden aloittamista on tärkeintä on selvittää, mistä homeongelman aiheuttanut kosteus on peräisin. Jos kosteuden lähdettä ei poisteta, on todennäköistä, että vauriot uusivat ja remontti on mennyt hukkaan, Säteri neuvoo.
Hyvä sisäilma parantaa työn tuottavuutta
Huono sisäilma heikentää toimistotyöntekijöiden tehokkuutta. Tuoreet tutkimukset paljastavat, että työteho vastaavasti paranee huomattavasti, kun sisäilman laatua kohennetaan keskimääräistä paremmaksi.
Tanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa toimistotyöntekijöitä altistettiin heidän tietämättään eri tasoisille ilmanlaaduille. Samalla heidän tehokkuuttaan mitattiin.
- Korkeatasoisessa sisäilmastossa toimistotyö sujui viisi prosenttia tehokkaammin kuin keskinkertaisessa ilmastossa, Tanskan teknillisen yliopiston tohtori Pawel Wargocki toteaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että laadukas sisäilma myös vähensi työntekijöiden päänsäryn ja muiden oireiden määrää. Ilmanlaatua voidaan parantaa paitsi lisäämällä ilmanvaihtoa myös vähentämällä saastelähteitä, joita on muun muassa materiaaleissa ja matoissa ja toimistovälineissä.
Tutkijat vakuuttavat, että sisäilman parantaminen kannattaa. Professori Olli Seppänen arvioi, että Suomessa saatettaisiin säästää 5-10 miljardia markkaa sairauspoissaolojen ja työtehon nousun ansiosta, mikäli sisäilmaston parantamiseen satsattaisiin.
Yhdysvaltalaistutkija William Fisk toteaakin, että taloudellisesta hyödystä puhuminen saa ihmiset kiinnittämään selvästi enemmän huomiota ongelmaan kuin terveydellisistä tekijöistä keskusteleminen.
Sisäilman laatuun liittyviä kysymyksiä käsitellyt Healthy Buildings 2000 -konferenssi päättyi torstaina Helsingin Otaniemessä.
STT-MH
11.8.2000
