Muovitapetit lisäävät lasten hengityssairauksia
Pienten lasten hengitysoireiden on todettu olevan yleisempiä kodeissa, joissa käytetään muovitapetteja. PVC-pinnat lisäävät myös perheen pienimpien astmaoireiden riskiä.
- Viime vuosina huoli astmasairauksien
lisääntymisestä läntisissä teollisuusmaissa on
kasvanut julkisessa keskustelussa.
- Tähän asti selvästi eniten on kuitenkin puhuttu
kosteusvaurioiden aiheuttamista
hengitysongelmista, kun taas toisen keskeisen
tekijän eli erilaisten rakennusmateriaalien
päästöihin ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota,
ympäristöterveyden professori Jouni Jaakkola
huomauttaa.
Nykyisin Göteborgissa Nordic School of Public
Healthissä vaikuttava Jaakkola on tutkinut lasten
astmaoireisiin vaikuttavia tekijöitä viime
vuosikymmeninä sekä Suomessa että Norjassa.
Jaakkolan Norjassa johtamassa, 1990-luvun
puolivälin jälkeen aloitetussa tutkimuksessa
tarkasteltiin noin 3 000:n alle kouluikäisen lapsen
kotioloja.
Tutkimuksessa havaittiin, että kotonaan
PVC-materiaaleille altistuvilla lapsilla kroonisten
hengityssairauksien määrä oli liki kolminkertainen
muihin verrattuna. Muovipintojen todettiin
lisäävän merkittävästi myös astmaan ja
keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä.
Vinguntaa, yskää ja limannousua
Norjassa tehdyn tutkimuksen jälkeen Jaakkola
päätti palata Suomessa jo aiemmin, 1980-luvulla
kerätyn aineiston pariin. 2 500:aa espoolaista alle
kouluikäistä lasta käsittävä aineisto vahvisti
Norjan tutkimustulosten sanomaa.
- Alempien hengitysteiden oireet kuten vingunta,
krooninen yskä ja limannousu olivat jopa kolme
kertaa yleisempiä lapsilla, joiden kodeissa oli
ensimmäisinä elinvuosina muovisia
seinämateriaaleja.
- Kiinnostavaa kyllä, nuhan ja muiden ylempien
hengityselinsairauksien määrään niillä ei
kuitenkaan näytä olevan minkäänlaista
vaikutusta, Jaakkola toteaa.
Norjan seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin
vuosi sitten arvostetussa alan julkaisussa
American Journal of Public Health. Suomesta
saadut tulokset esiteltiin samaisessa lehdessä
muutama kuukausi sitten.
- Kansainvälisesti tutkimukset herättivät melko
paljon huomiota. Aiemmin näin selkeää yhteyttä
rakennusmateriaalien ja astmaoireiden välillä ei
ole kyetty osoittamaan, Jaakkola sanoo.
Kosteus lisää terveyshaittoja
- Ajatus siitä, että näinkin pienillä
päästöpitoisuuksilla voisi olla näin selviä
vaikutuksia, on paitsi uusi myös varsin yllättävä,
Jaakkola huomauttaa.
Norjassa muovilattioiden ja lasten sairastelun
yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa on havaittu,
että tietyt pehmennysaineet siirtyvät
PVC-lattiapinnasta pienhiukkasiin, joiden on
todettu olevan erityisen vaarallisia terveydelle.
- Näin voidaan ajatella, että niille altistuvat
erityisesti pikkulapset, jotka leikkivät lähellä
lattiapintaa, Jaakkola tulkitsee.
Ruotsalaistutkimuksissa puolestaan on ilmennyt,
että kosteusongelmat lisäävät muovimateriaalien
vaikutusta. Jaakkolan mukaan vaikutus on sitä
suurempi mitä heikompaa on ilmanvaihto.
Maanantaina Helsingissä järjestettävän Healthy
Buildings 2000 -konferenssin avajaisissa
Jaakkolalle luovutettiin monikansallisen,
tanskalaisperäisen yrityksen vuosittain jakama
palkinto ISS Indoor Climate Award tunnustuksena
15 vuoden uraauurtavasta, monitieteisestä
tutkimustyöstä sisäilmatutkimuksen alalla.
- Nykyisin monitieteellinen lähestymistapa on
alalla onneksi jo melko yleinen, mutta vielä
1980-luvulla insinöörit ja lääkärit eivät juurikaan
keskustelleet keskenään, Jaakkola toteaa.
STT-MH
11.8.2000
Ajassa -sivulle
|