Mesic lupasi uuden alun Kroatialle
Kroatian uusi presidentti Stipe Mesic vakuutti tiistaina vievänsä Kroatian nopeasti jäseneksi niin EU:hun kuin sotilasliitto NATO:onkin ja käyvänsä hanakasti taistelemaan suurtyöttömyyttä vastaan.
Mesicin valinta Kroatian uudeksi presidentiksi
varmistui tiistaina, kun keskusvaalilautakunta
ilmoitti hänen saaneen yli 50 prosenttia vaaleissa
annetuista äänistä.
Lautakunnan mukaan Mesic sai maanantaina
järjestetyllä vaalien toisella kierroksella 56,2
prosenttia äänistä. Hänen vastaehdokkaansa,
liberaali Drazen Budisa, sai vajaat 44 prosenttia
äänistä. Äänestysvilkkaus oli runsaat 61
prosenttia.
- Haluamme vakuuttaa maailmalle, että Kroatia
on osa Eurooppaa ja Eurooppa on Kroatiassa,
Mesic sanoi ensi kommenteissaan sen jälkeen,
kun hänen valintansa oli varmistunut.
Hän sanoi aloittavansa kampanjansa Kroatian
yhdentämiseksi Eurooppaan "ulkomailta". Aiemmin
hän on kertonut, että Bryssel olisi ensimmäinen
niistä paikoista, joissa hän haluaisi vierailla
valtion päämiehenä.
- Haluamme saavuttaa strategiset päämäärämme,
EU:n ja NATO:n jäsenyydet, mahdollisimman pian,
Mesic tähdensi.
Suhteet naapureihin hyviksi
Mesic seuraa presidentinvirassa edesmennyttä
Franjo Tudjmania, jonka aikana Kroatia joutui
kansainväliseen paitsioon. Tudjman johti Kroatiaa
itsevaltiaan ottein ja sekaantui naapurissa olevan
Bosnia-Hertsegovinan sisäisiin asioihin, eikä
hänen tyylinsä saanut länsimaiden hyväksyntää.
Mesic onkin tähdentänyt, että Kroatian on
parannettava suhteitaan naapurimaihinsa sen
lisäksi, että se on vietävä nopeassa tahdissa
mukaan Euroopan unioniin.
Jo ennen vaaleja Mesic
lupasi lisätä parlamentaarista demokratiaa ja
vähentää presidentin valtaoikeuksia, joita
Tudjmanin aikana lisättiin huomattavasti.
Sisäpoliittisten kysymysten lisäksi Mesicin
odotetaan puuttuvan myös Kroatian heikkenevään
talouteen. Hän lupasikin tiistaina ryhtyä
taistelemaan kasvavaa työttömyyttä vastaan.
- Tiivistäisin ongelmamme kolmella sanalla:
työllisyys, työllisyys ja työllisyys, hän sanoi.
Työttömyys kasvoi Kroatiassa joulukuussa
ennätyskorkealle eli lähes 21 prosenttiin.
Mesic vannoo virkavalansa ensi viikon perjantaina.
Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta.
Yhdysvallat ennätti jo tiistaina onnitella Mesicia
voiton johdosta. Yhdysvaltain YK-lähettilään
Richard Holbrooken mukaan Mesicin valinta on
Kroatialle merkittävä askel kohti läntisen
Euroopan eri elinten jäsenyyttä.
Naurava toisinajattelija
Kroatian uusi presidentti Stipe Mesic, 65, oli
tunnettu toisinajattelija kommunistisessa
Jugoslaviassa. Hän sai vankilatuomion
osallisuudesta kansallismieliseen toimintaan
vuonna 1971 ns. Kroatian kevään
jälkiselvittelyissä.
Mesic istui jonkin aikaa samassa vankilassa kuin
Drazen Budisa, joka oli hänen vastaehdokkaansa
maanantaisissa vaaleissa.
Mesic nousi Jugoslavian viimeiseksi
valtionpäämieheksi Euroopan yhteisön tukemana
vuonna 1991, mutta hän ehti toimia virassaan
vain hetken ennen kuin Jugoslavia hajosi ja Serbia
ja Kroatia aloittivat sodan rajoistaan.
Mesic liittyi Franjo Tudjmanin konservatiiviseen
Kroatian demokraattiseen unioniin (HDZ), mutta
erosi siitä vuonna 1994 ja perusti oman puolueen,
johon liittyi toisinajattelijoita Tudjmanin
valtapiirin ulkopuolelta.
Puolueesta ei koskaan tullut menestystä, ja pian
Mesic liittyi pieneen keskustalaiseen Kroatian
kansanpuolueeseen (HNS), jonka riveistä hän nyt
nousi presidentiksi.
Stipe Mesicin ulkoisia tunnusmerkkejä ovat
lyhyeksi keritty tukka ja hilpeä virnistys kasvoilla.
Häntä pidetään hyvin sanavalmiina ja vitsailuun
taipuvaisena. Hän on itse sanonut olevansa
mieluummin naurava kuin naurettava presidentti.
Mesicin väitettiin saaneen vaalirahoitusta
hämäräperäisistä lähteistä, mutta epäilyt eivät
kaataneet hänen kampanjaansa. Zagrebilaiset
analyytikot sanovatkin, että Mesic on kuin
Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton
skandaalinkestävä poliitikko.
Tietoja Kroatiasta
Jugoslaviasta irtautunut Kroatia on pinta-alaltaan
56 600 neliökilometriä eli noin kuudesosa
Suomesta. Asukkaita on hallituksen
Internet-kotisivujen mukaan lähes 4,5 miljoonaa.
Pääkaupungissa Zagrebissa on asukkaita liki
miljoona. Maan virallinen kieli on kroatia, ja
valuutan nimi on kuna.
Asukkaista neljä viidesosaa on roomalaiskatolisia
kroaatteja. Ortodoksiset serbit ovat suurin
vähemmistö; heitä on noin 12 prosenttia ja he
asuvat pääasiassa Krajinassa ja Slavoniassa.
Kroatian talous nojaa vahvasti maatalouteen,
elintarvike- ja tekstiiliteollisuuteen sekä turismiin.
Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991,
minkä seurauksena serbiväestö ryhtyi Jugoslavian
kansanarmeijan tukemaan kapinaan. Vuoden
lopussa serbien hallussa oli kolmannes Kroatian
maa-alueista. Aselepo solmittiin vuoden 1992
tammikuussa, ja rintamalinjoille sijoitettiin
YK-joukkoja.
Rauhanneuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet
tulosta, ja YK:n toimet suututtivat kroaatteja.
Vuoden 1995 kesällä Kroatian joukot valtasivat
serbeiltä Länsi-Slavonian ja Krajinan sekä
loppukesästä vielä lähes koko Itä-Slavonian;
kymmeniätuhansia serbejä pakeni.
Marraskuussa
1995 Kroatia ja Serbia sopivat, että Kroatia saisi
pitkällä aikavälillä hallintaansa myös
Itä-Slavonian.
STT-IA
11.2.2000
Ulkomaat -sivulle
|