Esitys: NATO:n pääsihteeri EU-kokouksiin
Portugali antoi ehdotuksensa kriisinhallinnan yhteistyöstä
Läntisen puolustusliiton NATO:n pääsihteeri George Robertson voisi tuoreen esityksen mukaan osallistua EU-kokouksiin, joissa kosketellaan puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.Myös NATO:n ja EU:n sotilasedustajat olisivat läsnä toistensa kokouksissa Euroopan puolustuskykyä kehitettäessä.
Esitys sisältyy puheenjohtamaa Portugalin valmistelemaan luonnokseen unionin kriisinhallinnasta ja yhteistyön järjestämisestä NATO:n kanssa.
Paperi painottaa tiivistä kanssakäymistä osapuolten välillä, mutta kriisitilanteissa EU:n korostetaan vastaavan operaatioiden johtamisesta.
Esitys on virkamieslähteiden mukaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavan Javier Solanan käsialaa. NATO:n pääsihteeri voisi esityksen toteutuessa olla paikalla EU:n ministeri- ja huippukokouksissa, joissa käsitellään "merkityksellisiä" kysymyksiä.
Tämä koskisi myös epävirallisia kokouksia. Vastaavasti Solana voisi olla läsnä NATO:n kokouksissa.
Euroopan puolustusasioita kehitettäessä unionin ja NATO:n sotilasesikuntien edustajat voisivat olla mukana EU-kokouksissa. Samoin osapuolten sotilaskomiteoissa toteutettaisiin ristiin edustus.
Kriisin sattuessa osapuolet jakaisivat tiedustelupalvelujensa informaation ja tilannearviot. Tällöin ne myös kertoisivat toisilleen sisäisistä päätelmistään.
Portugali jätti 20-sivuisen esityksensä viime torstaina jäsenmaiden edustajista koostuvalle poliittiselle komitealle, joka käsittelee asiaa ensi viikolla. NATO-yhteistyön toteutus on nousemassa esille myös epävirallisessa puolustusministerien kokouksessa kuluvan kuun lopulla Portugalissa.
Joulukuussa Helsingin huippukokouksessa sovittiin, että EU varmistaa kriisinhallinnassa tarvittavan vuoropuhelun unionin ulkopuolisten tahojen kanssa. Portugali velvoitettiin antamaan ehdotukset käytännön järjestelyistä.
EU johtaisi operaatioita
NATO:n resursseja hyödyntävä operaatio toteutettaisiin esityksen mukaan siten, että operaation johtaja saisi ohjeensa EU:n poliittiselta turvallisuuskomitealta. Strategisesta johdosta vastaava komitea olisi EU:n ministerineuvoston alaisuudessa.
EU:ssa katsotaan, että näin pitäisi menetellä yhtenäisen komennon varmistamiseksi. Kriisinhallintaoperaation lopettamisesta päättäisi niin ikään EU:n ministerineuvosto.
EU ja NATO tekisivät taustapaperin mukaan yhteistyötä varten sopimuksen tietojen ja asiakirjojen vaihdosta. Tämä sisältäisi myös tiedustelupalvelun.
Kriisinhallintaan liittyvä pysyvä yhteistyö 13 jäsenehdokasvaltion kanssa järjestettäisiin siten, että ne olisivat EU-maiden mukana kaksi kertaa vuodessa turvallisuus- ja puolustusasioita käsittelevän neuvoston kokouksessa. Osallistujina olisivat ulko- ja puolustusministerit.
Jäsenmaat kokoontuisivat erikseen kuuden unionin ulkopuolisen eurooppalaisen NATO-maan eli Islannin, Norjan, Puolan, Tshekin, Turkin ja Unkarin kanssa niin ikään kahdesti vuodessa.
Esityksen mukaan NATO-maat sekä unionin jäsenehdokkaat osallistuisivat operaatioihin valmistelu- ja toteutusvaiheissa. Ne olisivat valmistelussa mukana "päätöksentekoa muotoiltaessa" ja toteutusvaiheessa erikseen perustettavassa ad hoc -komiteassa.
EU:n päätettyä operaatiosta komiteaan tulisivat maat, jotka pystyisivät lähettämään kriisialueelle "merkittävän määrän sotilasjoukkoja" ja tarvittavan logistiikan. NATO:n resursseja käytettäessä myös puolustusliiton ulkopuolella olevat jäsenehdokkaat voisivat olla mukana.
Perustettavalle poliittiselle turvallisuuskomitealle esitetään
laajaa ja suppeaa kokoonpanoa. Useammin kokoontuva
rajoitetumpi versio kattaa jäsenmaat ja EU:n ulkopuoliset
NATO-maat. Laajempaan osallistuisivat näiden lisäksi
jäsenehdokkaat.
STT-IA
9.2.2000
