Pakolaisten paluu haaste Kroatian uudelle vallalle
Jugoslavian hajoamissodan yksi julmimmista verilöylyistä koettiin Kroatian Itä-Slavoniassa Vukovarissa syksyllä 1991. Vukovar on vielä tänäänkin, yli kahdeksan vuotta piirityksensä jälkeen, karmaiseva muistomerkki sodan kauhuista.
Tuhottujen rakennusten jäänteet törröttävät yhä teiden ja
katujen varsilla, ja
viljavien peltojen pientareita reunustavat
miinoista varoittavat kyltit.
Kaupungissa
asuu korkeintaan kolmasosa sotaa edeltäneen ajan
väestöstä. Heistä valtaosa
on serbejä.
- Kroaatit eivät ole palanneet ja serbit lähtevät,
tiivistävät viranomaiset
Vukovarin ahdingon.
Pakolaisten paluumuuton järjestäminen on haaste
Kroatian uudelle
valtakoneistolle. Edesmennyttä presidenttiä
Franjo Tudjmania syytettiin
toistuvasti paluumuuton jarruttamisesta ja
serbiväestöön kohdistuvasta
syrjinnästä.
Arviolta 350 000 serbiä pakeni Kroatiasta vuosina
1991-95, ja heistä 200 000
asuu yhä pakolaisina Jugoslaviassa. Serbit itse
arvioivat Slavonian serbiväestön
määräksi vajaat 50 000, kun se heidän laskujensa
mukaan oli sotaa edeltävinä
vuosina 128 000.
Myös kroaatteja pakeni Itä-Slavoniasta ja ns.
Krajinan alueelta, kun serbit
julistivat alueet ns. Krajinan tasavallaksi.
Kroatia valtasi Krajinan
yllätyshyökkäyksellä elokuussa 1995.
Kroatian uusi pääministeri Ivica Racan on
luvannut tehdä täyskäännöksen.
Itävaltalaiselle Die Presse -lehdelle
vaalivoittonsa jälkeen antamassaan
haastattelussa hän totesi, että "hallitus tukee
kaikkien pakolaisten kotiinpaluuta"
ja että hallitus takaa, ettei kenenkään
kotiinpääsyä estetä.
Sanoista on kuitenkin vielä matkaa teoiksi.
Rahapulan vuoksi sodan turmelemien
alueiden jälleenrakennus on ollut hyvin hidasta.
Osa joukkohaudoista on yhä
avaamatta ja koko Kroatiassa on sodan jäljiltä
kateissa lähes 1700 ihmistä.
Jokaisen haudan avaaminen avaa myös haavat.
Kroaatit eivät ole vielä kyenneet
antamaan anteeksi sitä, mitä serbit tekivät heille
vuonna 1991.
STT-VT
11.2.2000
Ulkomaat -sivulle
|