Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Suhartoa epäillään korruptiosta
Indonesian entinen presidentti Suharto sai
torstaina kutsun kuulusteluihin korruptioepäilyjen
vuoksi. Indonesian yleisen syyttäjän toimiston
edustaja kertoi, että Suhartoa kehotettiin
saapumaan kuulusteluihin maanantaina.
Suhartoa, 78, epäillään miljoonien dollarien
väärinkäytöstä hyväntekeväisyysjärjestöjen
kautta. Lisäksi syyttäjä haluaa tutkia hänen
valtakaudellaan epäonnistunutta
autoteollisuushanketta sekä neilikka- ja
hedelmämonopoleja.
Suharto on kieltänyt kaikki korruptiosyytteet
samoin kuin väitteet perheensä ja ystäviensä
suosimisesta ja miljardien dollarien
tallettamisesta ulkomaisille pankkitileille.
Puolustusasianajajat ovat toistaiseksi vedonneet
siihen, että Suharton terveydentila ei kestä
oikeudenkäyntiä.
Suharto pakotettiin eroamaan 1998 mellakoinnin
ja demokratialiikkeen protestien seurauksena.
Hänen seuraajansa B. J. Habibie aloitti
korruptiotutkimukset, mutta ne raukesivat viime
vuonna tuloksettomina. Nykyinen presidentti
Abdurrahman Wahid aloitti ne uudelleen.
Venäjältä varoja Groznyin jälleenrakennukseen
Venäjä varaa kaksi miljardia ruplaa (n. 420
miljoonaa markkaa) Tshetshenian talouden
jälleenrakentamiseen, kertoi vt. presidentti
Vladimir Putin tavattuaan ministereitään
torstaina.
Kun Putinilta kysyttiin tshetsheeniviranomaisille
vuosien 1994-1996 sodan jälkeen myönnettyjen
jälleenrakennusvarojen kohtaloa, hän sanoi niiden
"kadonneen mustiin aukkoihin".
Aikakauslehti Itogin esittämän arvion mukaan
Tshetshenian jälleenrakentaminen maksaisi 4-7
miljardia dollaria (24-42 miljardia markkaa).
Venäläiselle Rosneft-öljy-yhtiölle myönnetään
puolestaan tilapäiset oikeudet Tshetshenian öljy-
ja kaasuvarojen hyväksikäyttöön, kertoi
uutistoimisto Interfax viitaten energiaministeriön
lähteisiin.
Venäläinen konserni ottaa haltuunsa myös
tshetsheenien öljylaitteistot, joista suurin osa
sijaitsee Groznyissa.
Neuvostohallinnon aikoina Grozneft-nimisenä
toiminut konserni hallitsi Tshetshenian ja
Ingushian öljyvaroja. Tällä hetkellä Rosneft
tuottaa noin 12 miljoonaa tonnia öljyä vuosittain.
Unkari vaatii korvauksia Romanian syanidipäästöstä
Unkari vaatii Romanialta korvauksia
syanidipäästön aiheuttamista laajoista
vesistötuhoista Szamos- ja Tiszajoessa
Itä-Unkarissa.
Luoteis-Romaniassa sijaitsevasta
kultakaivoksesta tammikuun lopussa veteen
päässyt myrkyllinen jätevesi on tappanut
runsaasti kaloja ja lintuja sekä vaarantanut
laajojen alueiden juomavedet.
Viranomaiset ovat nostaneet jo 40 tonnia
kuolleita kaloja Tiszajoesta Szolnokissa, ja joen
siivoaminen jatkui torstaina. Syanidin aiheuttamat
todelliset vahingot selviävät vasta myöhemmin
keväällä.
Ympäristökatastrofin vuoksi kaivoksen johto on
eronnut. Kultakaivoksen omistavat Romanian
valtio ja australialainen kaivosyhtiö Esmeralda
Exploration.
Romanian ympäristöviranomaiset ja
australialaisen kaivosyhtiön johto ovat eri mieltä
onnettomuuden syistä. Syanidivaraston seinämä
ei tiettävästi kestänyt rankkasateita ja lumien
nopeaa sulamista.
Romanian ympäristöministeri Virgil Diaconu on
syyttänyt kaivosyhtiötä ympäristöriskien
vähättelystä. Kaivosyhtiö puolestaan väittää, että
se rakensi myrkkyvaraston nimenomaan
ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti.
Uutistoimisto Reutersin torstaina haastattelema
Esmeralda-yhtiön johtaja Brett Montgomery sanoi
epäilevänsä raportteja, joiden mukaan
syanidivuoto olisi yksin syyllinen kala- ja
lintukuolemiin.
Tisza on Unkarin toiseksi tärkein joki, ja se virtaa
Itä-Unkarin halki Jugoslaviaan, jossa se yhtyy
Tonavaan.
Eurooppa haluaa Yhdysvaltain luopuvan kuolemanrangaistuksesta
Euroopan unioni haluaa, että Yhdysvallat luopuu
kuolemanrangaistuksesta. EU ilmaisi keskiviikkona antamassaan
lausunnossa tyytyväisyytensä siihen, että Yhdysvaltain
osavaltioista Illinois on keskeyttänyt kuolemantuomioiden
täytäntöönpanon.
EU toivoo nyt, että myös muut osavaltiot seuraavat Illinoisin
esimerkkiä. Lopullisena tavoitteena on, että
kuolemanrangaistuksesta luovutaan Yhdysvalloissa kokonaan.
Republikaaneja edustava kuvernööri George Ryan keskeytti
helmikuun alussa määräämättömäksi ajaksi kaikki teloitukset
sen jälkeen kun oli ilmennyt, että monia syyttömiä oli tuomittu
kuolemaan.
- Riski siitä, että viattomia ihmisiä tuomitaan kuolemaan, on
yksi EU:n kuolemanrangaistuksen poistamiseen tähtäävän
filosofian takana olevista perusperiaatteista, sanotaan
puheenjohtajamaa Portugalin antamassa lausunnossa.
Kuolemanrangaistuksen poistamisella on vankka tuki
Euroopassa: kannanoton taakse asettuvat EU-maiden lisäksi
myös Itä- ja Keski-Euroopan kymmenen jäsenehdokasmaata,
Kypros ja Malta sekä Efta-maat Sveitsi, Norja, Islanti ja
Lichtenstein.
Lausunnossa todetaan, että EU aina ja kaikissa tilanteissa
vastustaa kuolemanrangaistusta. Kuolemanrangaistuksen
poistaminen myötävaikuttaa EU:n mukaan siihen, että
ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioitus kasvavat.
Illinois on yksi Yhdysvaltain 38 osavaltiosta, joissa
kuolemanrangaistus on voimassa. Osavaltiossa on teloitettu 12
ihmistä sen jälkeen kun kuolemanrangaistus uudelleen vuonna
1977 otettiin käyttöön.
Samana ajanjaksona on kuitenkin 13 jo
kuolemaantuomittua ihmistä vapautettu, koska uudet todisteet
ovat osoittaneet heidät syyttömiksi.
Amerikkalaisten enemmistön tavoin kuvernööri Ryan kannattaa
kuolemanrangaistusta. Teloitukset keskeytettiin Illinoisissa
siksi, että saataisiin tarkistettua ne oikeuskäytännöt, jotka
ovat johtaneet niin monen viattoman ihmisen joutumiseen
kuolemanselleihin.
Paikallisuus valttia Viron suosikkiherkuissa
Virolaisten suurimpia herkkuja ovat Rakveren lihakombinaatissa
valmistetut nakit ja Pöltsamaalla valmistettu edamtyyppinen
Eesti juusto. Maan suhdanneinstituutti on tutkinut virolaisten
makutottumuksia maatalousministeriön toimeksiannosta.
Tuotteiden suosiossa on havaittavissa jonkin verran muutoksia,
kertoi instituutin johtaja Marje Josing. Hänen mukaansa omien
tuotealojensa johtavien valmistajien rinnalle ovat nousseet
myös aivan paikalliset valmistajat yhdellä tai kahdella
tuotteellaan.
Samoin ovat esimerkiksi keskisuuret lihanjalostamot Adavere,
Saaremaa ja Nöo nousemassa muutamien erikoistuotteiden
suosiolla suurtuottajien kuten Rakveren ja Talleggin kilpailijoiksi.
Myös pienen Vastse-Kuusten lihanjalostustehtaan tuotteet
ovat herkkusuiden suosiossa.
Jugurteista suosituin tuotemerkki on Alma, juustoista etusijalle
asetettiin useimmiten Pöltsamaan meijerin ja Vörun Juuston
tuotteet. Oma kannattajakuntansa on myös
Merevaik-sulatejuustolla.
Tummien leipien osalta on vanha vironlippu palannut
ykkössuosikiksi. Vaaleista leivistä suosituimpia ovat mm.
Leiburin ja Fazerin tuotteet.
Viro korvaa pakolaisten omaisuutta
Viron hallitus suunnittelee maksavansa korvaukset
Saksaan vuonna 1941 paenneille kansalaisilleen
tai heidän jälkeläisilleen valtion haltuun otetusta
omaisuudesta.
Hallitusryhmien neuvonpidossa päätettiin, että
kaikkia ryhmiä on käsiteltävä tasapuolisesti.
Samalla on ratkaistava myös niiden ihmisten
kohtalo, jotka ovat asuneet pakolaisten
omistamissa taloissa. Oikeusministeriön mukaan
kaikki nämä asunnot on mahdollisuus yksityistää.
Parlamentissa on parhaillaan asiaa koskeva
asetusluonnos, johon tehdään tarvittavat
parannukset ja määritellään myös korvauskeinot.
Yhtenä keinona hallitus katsoo, että valtion
obligaatioita voitaisiin käyttää myös korvauksiin.
NATO:n Jugoslavian pommitukset vaativat 500 siviiliuhria
NATO:n viimekeväiset Jugoslavian-pommitukset johtivat noin 500
siviilin kuolemaan, toteaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights
Watch maanantaina julkistamassaan raportissa.
Määrä on huomattavasti enemmän kuin NATO-maiden hallitukset ovat
tähän asti myöntäneet.
Yhdysvaltalainen ihmisoikeusjärjestö syyttää raportissaan liittoutumaa
siitä, ettei se tehnyt pommituskampanjassaan enempää siviilien suojelemiseksi.
Raportissa syytetään NATO:a jopa "kansainvälisen humanitäärisen lain" rikkomisesta ja vaaditaan
NATO:n jäsenmailta itsenäisen ja puolueettoman komission perustamista siviiliuhreja vaatineiden
tapausten selvittämistä varten.
Human Rights Watch perustaa raporttinsa viime elokuussa 91 kaupungissa ja kylässä tekemiinsä
tutkimuksiin. Järjestön mukaan siviiliuhreja aiheutui 90 erillisessä tapauksessa.
Järjestön mukaan yli puolet siviiliuhreista syntyi hyökkäyksissä "laittomia tai kyseenalaisia kohteita
vastaan". Tällaisiksi katsottiin muun muassa Serbian tv:n studiot ja belgradilainen lämpövoimala.
Yhdysvaltain puolustusministeriö on tähän mennessä puhunut Jugoslavian pommitusten yhteydessä
vain 20-30 siviiliuhreja vaatineesta tapauksesta.
Itävaltalaislääkäri oikeuteen natsien eutanasiaohjelmasta
84-vuotias itävaltalaislääkäri joutuu maaliskuussa
oikeuteen syytettynä osallisuudesta lasten
surmaamiseen natsien armomurhaohjelmassa
toisen maailmansodan aikana.
Heinrich Grossia vastaan nostettiin viime vuoden
huhtikuussa syyte, jonka mukaan hän avusti
yhdeksän henkisesti ja ruumiillisesti vammaista
lasta kuolemaan johtaessaan Wienin
lastenklinikkaa vuonna 1944.
Gross, joka kiistää syytteet, on yli 20 vuoteen
ensimmäinen henkilö, joka joutuu Itävallassa
oikeuden eteen sotarikoksista.
Oikeudenkäynnin on määrä alkaa 21. maalikuuta.
Koonnut: IA
11.2.2000
Ulkomaat -sivulle
|