Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Muut lehdet perjantai 4.2.2000



Katsaus lehtien pääkirjoituksiin perjantai 4.2.2000


Aamulehden mukaan presidentti valitaan vasta äänestämällä

Tulivathan ne sieltä; erityisesti presidenttiehdokas Esko Ahon kaipaamat mielipidetiedustelut ja vielä Ahoa miellyttävässä muodossa. Aho on ajanut ensimmäisen kierroksen voittajan Tarja Halosen kiinni niin, että presidentinvaalien loppusuora on avautunut huippujännittävänä.

Kolmen ''oikean'' eli kannatusta mitanneen gallupin lisäksi eilen julkaistiin ruotsinkielisen radion teettämä tutkimus, jonka mukaan presidentin ulkonäkö on erinomaisen tärkeä; paljon tärkeämpi kuin hänen kuulumisensa kirkkoon tai aviosäätynsä.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen eli siihen, millä perusteilla ehdokas valitaan.

Ahon ja Halosen kannatustilanne muistuttaa hämmästyttävässä määrin kuuden vuoden takaista tilannetta aina ehdokkaiden sukupuolta myöten. Silloin Martti Ahtisaari meni Elisabeth Rehnin ohi muutamaa päivää ennen vaalisunnuntaita ja piti johtopaikkansa voittoon saakka.

Mitään ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Gallupeilla ei valita presidenttiä, vaan hänet valitaan äänestämällä, kuten Halonen torstaina muistutti.

Aho viittasi ''tuulen kääntymiseen'', mikä - piti se paikkansa tai ei - antanee hänelle uutta ytyä viimeisiin vaalitilaisuuksiin ja -ponnistuksiin, ennen kaikkea kahteen viimeiseen suureen vaalikeskusteluun.

Halonen vaati itseltään hermojensa kurissa pitämistä. Se saattaa kieliä päinvastaisista merkeistä eli uusien mittausten aiheuttamasta hermostumisesta.

Sekä Aho että Halonen ovat hyvin pitäneet leireissään ensimmäisen kierroksen perusäänestäjänsä eli Aho keskustan ja Halonen sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreät.

Taistelua käydään ennen kaikkea kokoomuksen ja rkp:n ehdokkailta jääneistä äänistä. Lopputulos voi olla kiinni vain joistakin kymmenistätuhansista äänistä, minkä pitäisi houkutella kaikki vähänkään vaaleista kiinnostuneet äänestämään.

Kokoomuksen Riitta Uosukainen menestyi presidenttiehdokkaana kehnosti, mutta on johtanut eduskunnan työtä vuodesta 1994 ja on saanut yleisesti tunnustusta.

Siitä huolimatta keskusta olisi oppositioasemastaan johtuen tuskin yhtenä naisena ja miehenä äänestänyt häntä edelleen puhemieheksi, ellei jokaisen kokoomuslaisen ääni olisi Aholle kullanarvoinen. Yhtä huolellisesti tukivat demarit Uosukaista.

Helsingin Sanomien gallupin mukaan Aho on selvästi vahvistanut asemiaan Uosukaisen ja Rehnin äänestäjien joukoissa ja lohkaissut hieman kannatusta jopa vasemmistoliitolta.

Naisilla ja miehillä on omat itsestäänselvät suosikkinsa.

Kantaansa päättämättömiä kansalaisia on vielä viitisentoista prosenttia. Kaksi suurta vaalikeskustelua voivat ratkaista sen, ketä he äänestävät ja se puolestaan ratkaisee vaalien tuloksen.


Demarin mukaan kolme viimeistä päivää ratkaisevat vaalit

Tuoreimmat mielipidemittaukset osoittavat, että SDP:n presidenttiehdokkaan Tarja Halosen ja Keskustan Esko Ahon kannatukset ovat hyvin lähekkäin. Mittausten virhemarginaali huomioon ottaen sijoitus voi olla kummin päin tahansa, ja mittauksissa epävarmoiksi ilmoittautuneilla äänestäjillä on loppuratkaisussa hyvin suuri merkitys.

Äärimmäisen tiukaksi mennyt vaalikamppailu on tuonut viime vaiheessa mukaan jännitysmomentin, jollainen ilmeisesti on tullut pysyvästi suoran kansanvaalin suolaksi. Äänestäjät ryhmittyvät lopulta hyvin tasaisesti kahden valittavana olevan ehdokkaan ympärille. Samankaltainen ilmiö on ollut havaittavissa muissakin suoran kansanvaalin maissa.

Nyt on kaikki edellytykset sille, että äänestysprosentti nousee hyvin korkeaksi, jopa yli kahdeksankymmenen. Se tarkoittaisi jo sitä, että kansa lähtee todella liikkeelle ja että myös monet epävarmat ihmiset pusertavat viime hetkellä mielessään kannanoton presidentinvaaliin.

Halonen suhtautuu levollisesti galluplukuihin, mutta hän muistuttaa samalla äänestämisen tärkeydestä. Muistutus on tärkeä, sillä osassa Halosta sympatisoivaa äänestäjäkuntaa on saattanut vallata alaa voitonvarmuus, että Suomen ensimmäisen naispresidentin valinta on selvä tapaus. Näinhän ei suinkaan ole, vaan vasta vaalipäivä ratkaisee.

Tarja Halonen on kaikilla mittareilla tarkasteltuna pätevin, kokenein ja inhimillisine arvomaailmoineen sopivin henkilö seuraavaksi presidentiksi. Viidettä vuotta jatkunut ulkoministeriys, sitä edeltäneet vastuulliset tehtävät valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenenä sekä toiminta lukuisissa kansalaisjärjestöissä ovat vankistaneet sellaisen perustan, jolta voi luotettavasti lähteä hoitamaan presidentin tehtävää.

Mutta valituksi tullakseen Halonen tarvitsee mahdollisimman laajalti ääniä, sekä kaupungeista että maaseudulta, sekä miehiltä että naisilta ja kaiken ikäisiltä suomalaisilta.

Ensi sunnuntaina valitaan Suomelle presidentti seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Vaikuttamisen paikka on siis juuri silloin. Sen jälkeen se on pitkäksi aikaa ohi.


Ilkan mielestä vaalista tulee kireä

Presidenttigallupit ovat heilahdelleet voimakkaasti. Vakuuttavan tuntuisessa johdossa ovat vuorollaan ehtineet olla Elisabeth Rehn, Riitta Uosukainen, Esko Aho ja sitten Tarja Halonen.

Erityisen vahvalta näytti Halonen. Hänen kirinsä ensimmäisen kierroksen loppuvaiheissa tehosi erinomaisesti. SDP:n legendaarinen punakone näytti parasta osaamistaan.

Ensin ravisteltiin perusjoukot liikkeelle SAK:n valtuuston "Halosella porvaria päähän" -puheilla. SAK ja STTK patistivat palkollisensa vaalityöhön. Sitten käynnistettiin pehmeiden arvojen nais- ja ihmisoikeuskampanja, jossa Lipposen hallituksen ministeri lyöttäytyi heikkojen ja syrjittyjen - melkein maaseudunkin - ystäväksi, sosiaalitädiksi. Lopuksi koottiin kulttuuririntama vanhoista änkyrästalinisteista uusiin vihreisiin ja tuulia haisteleviin pääkaupunkiporvareihin.

Halosen kiri tehosi hienosti, ja hän voitti ensimmäisen kierroksen selvemmin kuin gallupit olivat ennakoineet. Ja kannatus jatkoi kasvuaan. Helsingin Sanomien HS-gallup näytti 17.1. Halosen johtoa 53-47, MTV3:n 17.-18.3. mitattu 55-45 ja Ylen 17.-20.1. tehty jo 57-43. Moni piti vaalia ratkenneena.

Niin ei kuitenkaan ollut. Kun Uosukaisen ja Rehnin kannattajat selvisivät ensi pettymyksestään, alkoi ryhdistäytyminen. RKP lähti liikkeelle puheenjohtajansa Enestamin johdolla, vaikka tämä on sinipunahallituksen ministeri. Kokoomuksen kentän paine joudutti yhä useamman näkyvän kokoomuspoliitikon tunnustamaan väriä.

Halosen rintama käynnisti vastaiskuja, kuten Pohjanmaan Kokoomuksen johtajan Petri Salon raju mukilointi punahenkisissä tiedotusvälineissä osoitti.

Se ei kuitenkaan onnistunut. Kokoomuksen syvät olivat puolensa valinneet. Viimeisin gallup osoittaa kahden kolmasosan kokoomuksen ja kolmen neljäsosan RKP:n äänestäjistä kannattavan Ahoa. SKL on Ahon takana jokseenkin kokonaan. Samaa voi olettaa perussuomalaisista.

Ahon toisen kierroksen kampanja on ollut erittäin onnistunut. Vaalijuhlat, joissa mukana on ollut nimenomaan uusia tukijoita, ovat olleet suorastaan valtavia, jopa Espoossa peräti 4500 kuulijaa. Vielä tärkeämpää on ollut Ahon erinomainen onnistuminen TV-keskusteluissa ja muissa ohjelmissa.

Kohteliaalla tavallaan hän on kyennyt tekemään eroja kilpailijansa mielipiteisiin, myös tärkeimmällä eli ulkopolitiikan alueella. Aho on vakuuttavampi ja ilmeisesti myös kestävämpi. Halosen viimeisiä esiintymisiä on kiusannut ärtymys, väsymys ja puhevuolauskin. Johtajatestiinkään hän ei uskaltautunut, vaan kolme kertaa jouduttiin jo sovittu aika perumaan.

Tuulen kääntyminen näkyy gallupeissa, joiden outoa viipymistä ehdittiin epäillä Halosen leirin taktiikaksi. MTV3 sai 31.1.-1.2. tehdyssä mittauksessa Halosen johdoksi 53-47 ja HS-gallup eilen vain 51-49. Jälkimmäinen mahtuu reilusti virhemarginaaliin, joten todellisuudessa kumpi tahansa voi nyt johtaa.

Kumpi tahansa voi myös voittaa.

Jos gallupit ja todellinen äänestäminen menevät kuten kuusi vuotta sitten, voittaja on Esko Aho. Juuri samalla tavalla Ahtisaari voitti kilpailijansa onnistuneilla TV-keskusteluilla ja rennommalla otteella viihdeohjelmissa. Halonen on hyvä keskustelija, jos vain hermot pitävät paremmin kuin taustajoukoilla. Niissä näkyy jo pahaa vauhkoontumista.

Esimerkiksi pääkaupungin vasemmistolehtien ja -pakinoitsijoiden, mutta myös porvarilehtenä pidetyn Aamulehden, viljelemät älyttömät tarinat Pohjanmaan uhkailuista ja muilutuksista - päälähteenä Pohjalaisen harkitsemattomat jutut Kälviältä - lienevät osoitus siitä.

Yksi asia on varma. Vaalista tulee äärimmäisen jännittävä, ja yksikin ääni voi ratkaista. Tämä on syytä sisäistää varsinkin Pohjanmaalla, Aho kotikentällä.


Kainuun Sanomien mukaan viime hetken valitsijat ratkaisevat vaalit

Presidentinvaalien asetelma on kutkuttavan tasainen. Joka viides äänestäjä ei kuitenkaan ole vielä päättänyt, äänestääkö Ahoa vai Halosta. Heillä on ratkaisun avaimet.

Tarja Halosen ja Esko Ahon kannatus on tuoreiden mielipidemittausten mukaan miltei tasoissa.

Suomen Gallup tutki ehdokkaiden suosiota edellisen kerran heti ensimmäisen vaalin jälkeen. Silloin ykköskierroksen voittaja, Tarja Halonen oli vielä kuuden prosenttiyksikön johdossa luvuin 53-47. Tuon jälkeen Hesari rauhoitti Yleisradion tapaan ennakkoäänestysviikon mielipidemittauksilta, joiden väitettiin ohjaavan äänestämistä.

Väitteet voi nyt asettaa uudenlaiseen valoon. Äänestäjien liikehdintä on jatkunut, vaikkei gallupeja ole kuulunut. Ero on kutistunut. Asetelma muistuttaa hämmästyttävästi kuuden vuoden takaista. Silloin Elisabeth Rehn johti mielipidemittauksissa vielä ennakkoäänestyksen päättyessä, mutta Martti Ahtisaari kiri ohi aivan loppusuoralla.

Suomen Gallupin mittaus osoittaa, että Esko Aho on onnistunut haalimaan taakseen enemmistön kokoomuksen Riitta Uosukaisen ja RKP:n Elisabeth Rehnin kannattajista. Kaksi kolmesta kokoomuksen ja kolme neljästä RKP:n äänestäjästä sanoo nyt tukevansa Ahoa.

Mielenkiintoista on, että Ahon taakse on viime viikkojen aikana alkanut siirtyä myös vasemmistoliittolaisia. Heti ensimmäisen kierroksen jälkeen tehdyssä mittauksessa Aho sai vasemmistoliitolta nollakannatuksen, nyt 12 prosenttia.

Tarja Halonen puolestaan on saamassa peräti viisi kuudesosaa vihreiden äänestäjistä tuekseen. Sen sijaan kokoomuksen ja RKP:n äänestäjien keskuudessa hänen suosionsa on laskenut.

Ilmeisesti Esko Ahon taktiikka on alkanut purra. Ensimmäisen kierroksen alla hän otti etäisyyttä omaan puolueeseensa ja ilmoittautui ei-sosialistiksi. Nyt hän on sovitellut sanomaansa yhä enemmän perinteisiä porvarillisia termejä, sellaisia, joita tavallisesti on totuttu kuulemaan kokoomuksen tilaisuuksissa.

Tarja Halonen on häivyttänyt punaista taustaansa puhumalla hyvinvointivaltiosta, ihmisoikeuksista ja uudenlaisesta perhekäsityksestä. Ne eivät ilmeisesti ole tehonneet perinteisiin porvariäänestäjiin yhtä tehokkaasti kuin muihin.

Kumpi tahansa voi voittaa. Edes ennakkoäänestyksen perusteella ei voi päätellä lopputulosta. Tavallista vilkkaammin ovat olleet liikkeellä sekä Esko Ahon perinteisten kannatusalueiden äänestäjät että naiset, joiden enemmistö on gallupin mukaan menossa Tarja Halosen taakse.

Presidentinvaalien jännitys säilyy siten loppuun saakka. Siitä on takeena sekin, että HS-gallupin mukaan joka viides äänestäjä on vielä epävarma ehdokkaastaan. Nämä viime hetken valitsijat ratkaisevat vaalin tuloksen.

Nyt ei kukaan voi väittää, etteikö sunnuntaina äänestämällä voisi vaikuttaa.

Koonnut: TK
4.2.2000


Muut lehdet -sivulle