Sosiaali- ja terveystoimi työväkivallan riskiala
Uhkailua ja väkivaltaa kokee työssä käyvistä suomalaista noin neljä prosenttia. Työväkivallan riskialoilla, kuten terveydenhuollossa ja sosiaalityössä, näitä kokemuksia on yli kaksi kertaa enemmän.Työterveyslaitoksen työturvallisuusosaston tutkimuksen mukaan väkivalta- tai uhkatilanteita työssään koki vuonna 1997 noin 30 prosenttia terveyskeskuksen ja 60 prosenttia psykiatrian yksiköissä työskentelevistä.
Yleensä työyhteisöissä herätään turvajärjestelmien käyttöön vasta vakavien läheltä piti- tai väkivallantekojen jälkeen. Väkivallan uhreiksi joutuneita taas ei osata aina tehokkaasti hoitaa.
Suomessa väkivaltatieteisiin valmennetaan luonnollisesti poliisityössä, mutta sosiaali- ja terveysalalla niiden ennakointiin ja käyttäytymiseen itse tilanteissa ei juuri ole annettu valmennusta.
Tiistaina Helsingissä järjestetyssä seminaarissa tarjottiin käytännön tietoa väkivallan uhan ja väkivaltatilanteiden hallitsemiseksi, mutta myös niiden jälkihoitoon. Seminaarin järjestäjä oli Traumaterapiakeskus.
Väkivaltatilanteita ja ennusmerkkejä
Väkivaltatilanteita sosiaali- ja terveydenhuollossa aiheuttavat terveystieteiden maisteri Vesa Mäkeläisen mukaan mm. mielenterveysongelmat, alkoholi, lääkkeet ja huumeet sekä somaattiset sairaudet ja turhautuminen.
Väkivaltaisen tunnetilan ennusmerkkeinä hän luettelee mm. ärtyneisyyden, epäluuloisuuden, ahdistuneisuuden, pelokkuuden ja levottomuuden, jääräpäisyyden, ylimielisyyden, puhumattomuuden ja vaikka lääkkeistä kieltäytymisen.
Näkyvinä merkkeinä potilaan tai asiakkaan käyttäytymisessä puolestaan voivat olla pistävä, tuijottava tai pälyilevä katse, normaalista poikkeava puhetapa, edestakainen käveleminen, hampaiden kirskunta, yhteen puristetut huulet, jännittynyt keho ja silmien laajeneminen tai vihan yltyessä silmien siristely. Yksi merkeistä on herkkä reagointi tai alttius hätkähtää herkästi.
Uhkatilanteessa oltava rauhallinen
Mäkeläinen kehottaa uhkatilanteessa olemaan rauhallinen, kohtelias, mutta myös määrätietoinen. Työntekijän hätääntyminen ja "epäasiallinen" käytös kun kärjistää tilannetta ja aiheuttaa levottomuutta.
Jos asiakas sitten uhkaa väkivallalla, on säilytettävä rauhallisuus kaikin mahdollisin keinoin. Jos mahdollista, on pyydettävä työtoveri avuksi paikalle.
- Ääritilanteissa pyri estämään voiman käyttö, irrottaudu, pakene ja hankia apua. Aseellisissa ryöstötilanteissa älä vastustele, neuvoo Mäkeläinen, joka on myös itsepuolustuslajien taitaja.
Oppia haetaan "rapakon takaa"
Väkivalta ja väkivallan uhka työssä -seminaarissa alan kansainvälistä huippua edusti amerikkalainen psykologi- ja oppimisterapeutti Roger M. Solomon, joka on työskennellyt pitkään poliisipsykologina tai FBI:n konsulttina.
Tri Solomon on kouluttanut poliiseja pelon hallintaan. Hänen seminaarikuntoutusmalliaan, joissa yhdistyvät psykologinen jälkipuinti ja ns. EMDR-psykoterapiamenetelmä, käytetään Yhdysvalloissa ammatti-ihmisten trauman hoitoon.
- Myös Suomessa on käytetty, paitsi fokusoitua posttraumaterapiaa, tri Salomonin kehittämän menetelmän suomalaista versiota onnistuneesti väkivallan traumatisoimien ihmisten hoitokeinoina, toteaa Traumaterapiakeskuksen johtaja Soili Poijula.
STT-MH
11.2.2000
