Osassa pohjoisen rinteistä laskettelu jatkuu

Hiihtokeskuksilla jälleen kasvuvuosi

- Pohjois-Suomessa hiihtokeskusten hissilippujen myynti on lisääntynyt keskimäärin 6-8 prosenttia. Keski- ja Etelä-Suomi jäivät parisen prosenttia viime vuodesta, joka tosin oli etenkin etelässä kaikkien aikojen huippukausi, Catani kertoi alustavista luvuista hiihtokeskuspäivillä Pyhällä viime viikonvaihteessa.

Lopullinen saldo päättyvästä kaudesta saadaan muutaman viikon kuluessa.

Hiihtokeskusten kasvuvuosi oli jo kuudes perättäinen. Catani on erittäin tyytyväinen saavutukseen etenkin, kun kausi näytti monin paikoin "todella toivottomalta" oikuttelevien säiden takia.

- Kausi alkoi tavallista myöhempään pakkasten ja lumen puutteen vuoksi. Sen päälle koitti erittäin märkä joulukuu Etelä-Suomessa, Catani luettelee.

Välissä oli "mielettömän upea" joulun, uudenvuoden ja loppiaisen jakso, mutta tammikuun kehnot säät pistivät jälleen mielet mataliksi Etelä-Suomessa ja osin myös Keski-Suomessa.

Viimeisin kolaus Etelä- ja Keski-Suomen keskusten myynnille oli myöhäinen pääsiäinen. Kausi oli siellä jo ohi, kun normaalisti pääsiäisviikon osuus on 10-15 prosenttia koko kauden myynnistä.

Hanki hohtaa yhä

Pohjoisessa sen sijaan säät olivat varsin suosiolliset, ja Catanin mukaan jopa tulipalopakkasilta vältyttiin. Pohjoisessa hanki hohtaa ja kausi jatkuu paikoin edelleen.

- Levi jatkaa näillä näkymin toukokuun loppuun saakka ja Ruka äitienpäivään asti. Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte ei ole ilmoittanut minkäänlaista takarajaa, Catani luettelee.

Hänen mukaansa kauden jatkaminen alkukesään tuottaa tulosta vähitellen.

- Ei se yhdellä rysäyksellä mene. Muutamat keskukset tekevät erittäin arvokasta työtä hiihdon jatkamiseksi yli toukokuun, mutta se on sellaista "mentaaliharjoittelua" kuluttajien osalta, Catani tuumaa.

Hän myöntää, että monen eteläsuomalaisen on vaikea mieltää pohjoisen hankia ja upeaa talvea silloin, kun etelässä jo viheriöi, lehti on puussa ja vene lasketaan vesille.

Hiihtokeskusten liiketoiminta yhä vankemmalla pohjalla

Suomalaiset hiihtokeskukset seisovat yhä vankemmalla pohjalla. Hiihtokeskusyhdistyksen päivitetty tase osoittaa, että keskusten rinne- ja hissitoiminta on tervehtynyt ja että niiden velkataakka on tuntuvasti aiempia vuosia kevyempi.

- Hiihtokeskusten otsasta on ongelma-alan leima selvästi poistunut, Catani luonnehti tasetta, joka on työstetty kymmenen suurimman hiihtokeskuksen kanssa. Tase pohjautuu kauppa- ja teollisuusministeriön ns. Balanssi-ohjelmaan.

Hissilippujen myynti ja kulutus lähtivät kasvuun laman jälkeen 1994-95. Pari vuotta meni ihmetellessä, ja vasta sitten hiihtokeskusten taloudellinen tilanne alkoi kohentua.

- Hissilippumyynti on vuodesta 1994 noussut 150 miljoonasta lähes 200 miljoonaan markkaan, Catani selvittää ja sanoo, että kasvun myötä hiihtokeskukset ovat pystyneet lyhentämään vierasta pääomaa ja samalla tekemään merkittäviä investointeja.

Monilla hartioilla

Catani kiistää väitteet ylikuumentumisesta, vaikka rakennuskustannukset ovat olleet nousussa nimenomaan voimakkaan rakentamisen takia.

Hän muistuttaa, että Suomeen ei ole viime vuosina juurikaan rakennettu uusia hotelleja. Kyse on ollut pääasiassa yksittäisten ihmisten ja yritysten rakentamista mökkimajoituksista.

Tämä tarkoittaa Catanin mukaan sitä, että investoinnit jakautuvat "monille hartioille".
- Vuodemäärä kasvaa rajusti, mutta kaupalliseen käyttöön siitä tulee vain murto-osa, hän lisää.

Catani ei usko nykyisen rakentamistahdin karkaavan käsistä myöskään siksi, että investointeja ei tehdä velkarahalla niin kuin 80-luvulla.

Catani pitää merkittävänä asiana sitä, että yksityiset ihmiset ja yritykset yleensäkin rakentavat lomamökkinsä Suomeen. Se on osoitus siitä, että suomalaiset ovat löytäneet omat laskettelurinteet ja hiihtomaisemat.

- Samaan aikaan, kun laskettelu on kasvussa, alppimatkailu on laskusuunnassa. Samoin ovat Ruotsiin ja Norjaan suuntautuvat hiihtomatkat, Catani toteaa.

STT-IA
12.5.2000

Kotimaa -sivulle