Euro ja eurooppalaiset perusoikeudet saavat suomalaisten tuen
Suomalaiset eivät ole menettäneet uskoaan yhteisvaluutta euroon, vaikka se on menettänyt jatkuvasti arvoaan kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla.Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen teettämän mielipidemittauksen mukaan 70 prosenttia vastaajista hyväksyi sen, että Suomi lähti viime vuoden alusta mukaan euromaaksi. Vain 28 prosenttia ilmoitti, etteivät he hyväksy Suomen jäsenyyttä talous- ja rahaliitossa.
Kannatuslukema oli korkein tähän asti mitatuista. Yhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Miapetra Kumpula myöntää, että tulos voisi olla erilainen, jos ihmisiltä kysyttäisiin esimerkiksi, mitä mieltä he olisivat, jos jäsenyydestä pitäisi päättää nyt.
Kumpulan mielestä tulos on mielenkiintoinen, sillä EU:n komission teettämä Eurobarometri-mittaus osoitti äskettäin euron kannatuksen laskeneen Suomessa tänä keväänä, euron alamäen vuoksi.
Käteinen euro tulee käyttöön runsaan vuoden kuluttua, alkuvuodesta 2002. Eurohinnat näkyvät jo kaupoissa ja kuiteissa - mittauksen mukaan vain yksi prosentti ei ole huomannut niitä lainkaan. Kolmasosa vastaajista totuttelee eurohintoihin aktiivisesti jo nyt, 39 prosenttia kiinnittää niihin huomiota silloin tällöin ja 27 prosenttia ei ollenkaan.
Itse EU-jäsenyyteen suomalaisten kannat ovat pysyneet melko vakaina. Huhtikuun alussa 54 prosenttia vastaajista olisi äänestänyt EU-jäsenyyden puolesta, 40 prosenttia vastaan. Toisin kuin naapurimaa Ruotsissa, kannatus on Suomessa pysynyt aina suurempana kuin vastustus.
Mielipidemittaus tehtiin huhtikuussa. Taloustutkimus haastatteli 1 060:tä henkilöä, tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaan tai toiseen.
Perusoikeudet ja perustuslaki
Mittauksessa kysyttiin myös kantaa EU:n meneillään olevaan sääntöuudistukseen eli hallitustenväliseen konferenssiin. Vastaajat olivat mittauksen mukaan Suomen virallista linjaa valmiimpia radikaaleihin muutoksiin EU:n luonteessa.
Vastaajista 79 prosenttia kannatti ajatusta, että EU:n perussopimukseen pitäisi kirjata EU-kansalaisia koskevat perusoikeudet, jotka olisivat voimassa kaikissa EU-maissa. Vastustajia oli 15 prosenttia.
Ajatus on esillä hallitustenvälisessä konferenssissa, mutta Suomi ei ole virallisesti ottanut asiaan kantaa - perusoikeuskirjan pelätään voivan vaikeuttaa neuvotteluja, mikä puolestaan voi viivästyttää Suomen kannattamaa itälaajentumista.
Mittauksen mukaan suomalaiset ovat myös valmiita laatimaan EU:lle perustuslain, jossa määriteltäisiin unionin, jäsenvaltioiden ja sen alueiden toimivalta ja toimivallan rajat. Ajatusta kannatti 55 prosenttia vastaajista, vastaan oli 35 prosenttia.Kanta EU-jäsenyyteen itseensä ei vaikuttanut - molemmissa joukoissa sama määrä tuki ja vastusti perustuslain säätämistä.
EU:n kriisinhallintakyvyn kehittäminen sai myös tukea. Tutkimuksen osanottajista 76 prosenttia katsoi, että unionilla pitäisi olla nykyistä tehokkaammat keinot kansainvälisten kriisien ennaltaehkäisyyn ja niiden hallintaan. 18 prosenttia vastusti.
Mitä tulee EU:n yhteiseen puolustukseen, on vastaajista 48 prosenttia samalla linjalla kuin hallituskin - unionin yhteistä puolustusta ei pidä luoda. Mutta 43 prosenttia vastanneista olisi valmis turvaamaan euroarmeijaan.
Marraskuussa tehdyssä tutkimuksessa europuolustuksen kannattajia oli jopa hieman enemmän kuin vastustajia.
STT-MH
12.5.2000
