Suomen vienti kasvaa vielä rivakasti
Suomen vienti on ollut alkuvuonna vahvassa vedossa, mutta ensi vuonna kasvuvauhdin arvioidaan jonkin verran hiipuvan. Tullihallituksen tuoreiden tilastojen mukaan viennin arvo nousi tammi-maaliskuussa 21 prosenttia vuodentakaisesta Kauppataseen ylijäämä paisui ensimmäisellä vuosineljänneksellä 17,5 miljardiin markkaan eli yli kuusi miljardia markkaa suuremmaksi kuin vuosi sitten.
Vahva vienti on saanut ennustelaitokset nostamaan talouden kuluvan vuoden kasvuennusteitaan. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n nokkamies Vesa Vihriälä myöntää, että vientinäkymät ovat viime kuukausina selvästi kirkastuneet.
- Vienti kasvaa kuluvana vuonna selvästi vahvemmin kuin vielä vuodenvaihteessa osattiin ajatella, Vihriälä toteaa.
Alkuvuonna toteutunutta viidenneksen kasvua viennin arvossa Vihriälä luonnehtii "isoksi luvuksi". Hän kuitenkin muistuttaa, että viime vuoden alussa vienti ei lisääntynyt järin rivakasti, joten nyt koettu roima kasvu selittyy osittain matalilla vertailuluvuilla.
- Ei maailma vielä ole järisemässä näiden alkuvuoden tietojen perusteella. Viennin vuosimuutokset jäävät loppuvuonna pienemmiksi kuin alkuvuonna, Vihriälä arvioi.
PTT povaa tuoreimmassa talousennusteessaan tälle vuodelle 11 prosentin viennin kasvua. Vihriälä ei suoralta käsin näe aihetta nostaa tätä ennustetta.
- Vientiennusteemme on korkeimmasta päästä, joten jos se jää alakanttiin niin emme ainakaan erehdy yhtä pahasti kuin muut, Vihriälä naurahtaa.
Yhdysvaltain kehitys avainasemassa
Suomen bruttokansantuote kasvaa näillä näkymin noin viisi prosenttia kuluvana vuonna. Ennakoidusta talouskasvusta nettoviennin piikkiin menee liki kaksi prosenttiyksikköä, joten se on suurin yksittäinen talouskasvun kiihdyttäjä. Koko bruttokansantuotteesta vienti muodostaa noin 40 prosenttia.
- Ensi vuonna vienti ei enää kasva yhtä rivakasti ja silloin yksityisen kulutuksen merkitys korostuu, Vihriälä toteaa.
Suurimman uhkatekijän ruusuisille vientinäkymille muodostaa Yhdysvallat. Vihriälä odottaa, että Yhdysvaltain ennätyspitkä talouskasvu hidastuu maltillisesti, mutta sellaista mahdollisuutta ei voi sulkea pois, että Atlantin takana koetaan äkkirysäys alaspäin.
- Euroopassa sitä vastoin on vaikea nähdä erityisiä yllätyksiä. Täällä ei ole samanlaista ylikuumenemisvaaraa kuin Yhdysvalloissa, Vihriälä tähdentää.
Viime aikojen kuuma puheenaihe, euron tuntuva kurssilasku, on pönkittänyt Suomen vientiä parantaessaan hintakilpailukykyä. Euron kurssilla on Suomelle tärkeä merkitys, koska viennistämme kaksi kolmasosaa suuntautuu euroalueen ulkopuolelle.
- Euron heikkous korjaantunee vuoden loppua kohti, mikä hidastaa jonkin verran viennin kasvua. Mitään dramaattista muutosta se ei kuitenkaan aiheuta, koska kilpailukykymme on lähtökohtaisesti erinomainen, Vihriälä huomauttaa.
Vahvistuvaa euron kurssia enemmän Suomen ensi vuoden vientinäkymiä saattavat Vihriälän mukaan heikentää palkkoihin kertyvät nousupaineet. Monilla tahoilla syntyy tarvetta hakea kompensaatiota, kun reaaliansioiden nousu jää ennakoitua pienemmäksi.
- Jos palkankorotukset lukitaan korkealle tasolle ennen kuin euro vahvistuu, syntyy kahdelta suunnalta kilpailukykyä heikentävä vaikutus, Vihriälä pohtii.
STT-IKK
12.5.2000
