Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Jo lievä lapsuuden kuulovika voi olla kompastuskivi koulunkäyntiin ja työllistymiseen



Jo lievä varhaislapsuuden kuulovika voi olla koulunkäynnin ja työllistymisen kompastuskivi. Lieväkin vika saattaa vaikeuttaa lapsen puhutun kielen kehittymistä ja puhetaidon omaksumista ja näin myös myöhempää koulunkäyntiä sekä työllistymistä.


Tämä käy ilmi tuoreesta väitöstutkimuksesta. Väittelijä, fil.lis. Kerttu Huttunen korostaakin, että synnynnäinen tai varhaislapsuuden aikana syntynyt pysyvä kuulovika tulisi havaita mahdollisimman varhain, jotta kuulojärjestelmän kypsyminen ja kielenkehityksen herkkyyskausi voitaisiin hyödyntää kuntoutuksessa mahdollisimman tehokkaasti.

Hän selvitti noin 50 pohjoissuomalaisen kuulovikaisen lapsen puheen ymmärrettävyyttä ja puheen ymmärrettävyyteen liittyviä tekijöitä. Tulokset osoittavat, että kuulovikaisten lasten puheen piirteet poikkesivat kuulevien puheen piirteistä lähes kaikilla tutkituilla alueilla.

Yksittäisistä tekijöistä kuulovian vaikeusaste vaikutti eniten puheen ymmärrettävyyteen, eli mitä vaikeampi kuulovika, sitä epäselvempi puhe.


Koulutus jää kuulevia vähäisemmälle

Tutkimuksessa lähetettiin myös jo aikuisiksi varttuneille kuulovikaisille kouluttautumista ja työllistymistä koskeva kysely.

Sen tulokset osoittivat, että kyseiset nuoret aikuiset olivat hakeutuneet keskimäärin harvemmin ja vähemmän vaativaan jatkokoulutukseen kuin heidän kuulevat ikätoverinsa.

Kolmasosa ei ollut jatkanut koulunkäyntiään lainkaan peruskoulun jälkeen. Myös työttömyys oli yleisempää heidän keskuudessaan kuin kuulevilla ikätovereilla.

Tutkimuksen antamia tuloksia voidaan hyödyntää Huttusen mukaan kuulovikaisten puheterapian käytännön toteuttamisessa.

- Myös kuulovikaisten lasten vanhemmat saavat tietoa vian pitkäaikaisvaikutuksista sekä valittavana olevien eri kommunikointi- ja koulumuotojen vaikutuksista lapsen myöhempään selviytymiseen elämässä.

- Terveydenhuollon ja koulujen henkilökunta saa palautetta siitä, etteivät kuntoutus ja koulutusjärjestelmät vielä toimi optimaalisesti, Huttunen totesi.

Hänen mukaansa länsimaissa ollaan siirtymässä jo synnytyslaitoksella tehtäviin kaikkien vastasyntyneiden kuuloseulontoihin.

Suomessa syntyy vuosittain 50-60 vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaista lasta. Peruskouluikäisiä lievästi, keskivaikeasti, vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaisia lapsia maassa on arviolta 2 500-3 000.

STT-IA
12.5.2000


Ajassa -sivulle