Suomalaiset keksivät vuosittain sata merkittävää innovaatiota
Suomalaisten päässä muhii vuosittain peräti sata kehittämiskelpoista ideaa, jotka yltävät innovaatioiksi asti. Innovaatioksi voi kutsua ainoastaan sellaisia keksintöjä, jotka ovat osoittautuneet kaupallisesti kannattaviksi.Suomessa syntyy vuodessa runsaat sata merkittävää innovaatiota. Puolet innovaatioista on saatu markkinoille kahdessa vuodessa perusideasta ja lähes kaikki innovaatiot on kehitetty alle viidessä vuodessa. Kaupallistamisesta vientiin ja kannattavuusrajalle meni useimmiten kaksi vuotta.
VTT:n Teknologian tutkimuksen ryhmä päätyi näihin tuloksiin kartoituksessaan. VTT selvitti Tekesin rahoittamassa Sfinno-tutkimuksessa suomalaiset merkittävät teknologiset ja markkinoilla tunnistetut innovaatiot vuosilta 1984-98. Tutkimus liittyy KTM:n ja Tekesin yhteiseen teknologian tutkimuksen ohjelmaan, jossa selvitetään teknologista muutosta Suomessa.
Kyselytutkimuksessa kartoitettiin, missä innovaatioita syntyy ja miten eri tekijät vaikuttavat niiden syntyyn. Projektin ensimmäinen raportti esittelee alustavia tuloksia laajasta aineistosta, jota analysoidaan syvällisemmin jatkotutkimuksissa.
Aineistoon on tähän mennessä kertynyt lähes 1500 innovaatiota noin tuhannelta yritykseltä. Aineistosta neljännes on alle 10 hengen yrityksiä ja yli puolet alle sadan hengen yrityksiä.
Kuva-arkistointijärjestelmä, autonkorin oikaisujärjestelmä, matkapuhelinilmaisin, monitoimihakkuri, jätteiden syväkeräysastia, hygieeninen yleisökäymälä, jyräbetonilaatta, henkilöhakujärjestelmä, hyla dieettijäätelö, Futura-bensiini, liittopalkkisilta, puheentunnistusjärjestelmä ja muut televerkon lisäarvopalvelut ovat esimerkkejä tutkimuksessa kartoitetuista innovaatioista.
Aika ideasta valmiiseen tuotteeseen tai palveluun ei näytä riippuvan yrityksen koosta. Kaikista innovaatioista puolet tuotiin markkinoille kahdessa vuodessa perusideasta ja käytännössä kaikki innovaatiot oli kehitetty alle viidessä vuodessa.
Elintarvike-, metsä- ja ohjelmistoalan innovaatiot tulivat nopeimmin markkinoille ja kannattaviksi. Ehkä hieman yllättäen elektroniikkateollisuuden innovaatiot kaupallistettiin keskimääräistä hitaammin.
Metalliteollisuuden innovaatioissa korostui järjestelmäosaaminen, kemian- ja elektroniikkateollisuudessa taas ydinteknologian kaupallistaminen. Paperiteollisuudessa innovaatioiden taustaosaaminen liittyi usein tuotantomenetelmien kehittämiseen.
Ohjelmistoinnovaatioita oli lähes 200. Näistä suurin osa kehitettiin varsinaisen ohjelmistotoimialan ulkopuolella, mikä kertoo perinteisen toimialaluokituksen puutteista innovaatioiden analysoinnissa.
Lähes kaikkien innovaatioiden kehittämiseen liittyi yhteistyötä. Kaksi kolmasosaa vastaajista mainitsi asiakkaat tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi. Seuraaviksi tärkeimmiksi koettiin alihankkijat, korkeakoulut ja VTT.
IA
12.5.2000
