Helsingin kasarmien portit avautuvat

Viaporin varjossa 1700-luvun lopulta lähtien kasvanut Helsinki on ollut merkittävä varuskuntakaupunki, jonka arjessa sotilas ja sotilaallisuus on ollut jatkuvasti läsnä. Suomenlinna, Santahamina ja Helsingin edustan ulkolinnakkeet liitettiin vuonna 1924 Helsingin varuskuntaan eli garnisooniin kuten nimi vielä tuolloin fiinimmässä muodossa kirjoitettiin.

Vuosien 1788-90 niin sanotun Kustaan sodan ja Suomen sodan 1808-09 aikana Helsingin porvaristoa rasitti sotilaiden pakkomajoittaminen. Kun ei ollut kasarmeja, sotilaat majoitettiin siviiliasumuksiin ajan tavan mukaan.

Ennen Suomen sotaa 1808-09 Helsingissä oli Ullanlinnanvuoren eli nykyisen Tähtitorninvuoren juurella vain Ruotsin armeijan tykistön parakkeja ja vaatimattomia puukasarmeja. Ne eivät riittäneet sodan jälkeen venäläisen sotaväen majoittamiseen.

Monien vaiheiden jälkeen Helsingin Katajanokalle valmistui 1820 ensimmäinen kasarmi, johon majoitettiin pääosa Helsingin venäläisestä varuskunnasta. Tänään "meriväen kasarmeilla" toimii ulkoasiainministeriö.

Rinnan Katajanokan kasarmiprojektin kanssa rakennettiin myös Engelin piirtämänä Henkivartiokaartin Suomen tarkka-ampujapataljoonan ensimmäiset kasarmit vuosina 1819-25 Esikaupunkitorin eli tulevan Kasarmitorin etelälaidalle.

Torin reunaan noussut upseerisiipi - nykyinen puolustusministeriö - sai rinnalleen miehistösiiven Fabianinkadun reunaan. Pataljoonan kasvaessa Kasarmikadun puoli sai oman siipensä vuonna 1846 eli rakennuksen, jossa pääesikunnan ylin johto nykyisin työskentelee.

Kaartin kortteli sai lopullisen muotonsa, kun sen eteläpäähän rakennettiin 1870-luvun lopulla ylväs Kaartin maneesi.

Keisari Nikolai I perusti suomalaisen meriväen joukko-osaston 1. Suomen Meriekipaasin vuonna 1830 ja määräsi sen sijoitettavaksi Katajanokan kasarmeihin.

Kronstadtista Suomeen tulleen kauppias Nikolai Sinebrychoffin urakoimana rakennettiin vuosina 1830-33 Katajanokalta suomalaisten merimiesten alta poissiirtyville venäläisille joukoille kaupungin toiseen laitaan Kamppiin niin sanotut Turun kasarmit.

Nykyisen linja-autoaseman paikalla sijainneet rakennukset olivat venäläisten majoituspaikkana aina vuoden 1918 alkuun. Kasarmit kokivat kuitenkin kohtalonsa 12.4.1918 saksalaisten ja punaisten välisessä taisteluissa, kun saksalaisten tykistötuli sytytti kasarmit palamaan.

Turun kasarmeilta hieman pohjoiseen Turun maantien länsipuolelle nykyiselle hotellien Intercontinental ja Hesperia tontille nousi 1830-luvun alussa muutama pienempi kasarmi makasiinirakennuksineen.

Vuoden 1878 asevelvollisuuslailla keisari Aleksanteri II perusti Suomen suuriruhtinaanmaan oman sotaväen. Perustettavat joukot tarvitsivat uusia kasarmeja. Helsingin Kruununhakaan entisen Junkkarikoulun tontille Liisan- ja Maurinkadun rajaamalle alueelle rakennettiin kasarmit Uudenmaan asevelvolliselle Tarkka-ampujapataljoonalle.

Tänään pataljoonan rakennuksissa toimii Sotamuseo, jonka toimitilat ovat huomattavasti laajentuneet Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto-osaston muutettua Santahaminaan.

Suomi sai Venäjän armeijalta perintönä noin 60 000 vuodepaikkaa. Kun itsenäinen Suomi alkoi kehittää omaa armeijaansa ei pulaa kasarmeista ollut. 1930-luvun suomalaisen sotilasrakentamisen ulkoiset puitteet luotiin puolustusministeriössä. Sen omat arkkitehdit edustivat tyylipuhtaimmillaan tuolloista funktionalismia.

Martta Martikaisen piirtämä Taivallahden kasarmi valmistui vuonna 1935 Helsingin Autokomppanian kasarmiksi ja Olavi Sortan piirtämä Tilkka vuotta myöhemmin Helsingin sotilassairaalaksi. Muuten 1920- ja 1930-luvun sotilasrakentamisen painopiste oli Karjalan Kannaksella.

Näin pääset mukaan

Varuskuntakierrokset 13.5., 15,.7., 2.9. ja 23.9.2000 alkavat Kasarmitorilta puolustusministeriön (Eteläinen Makasiinikatu 8) edestä klo 9.45 ja jatkuvat Kaartin korttelista linja-autolla Katajanokan Merikasarmin kautta Santahaminaan.

Santahaminassa ensin tutustumiskierros klo 11.10-12.15; lounas varuskuntaruokalassa klo 12.15-12.45 ja Keskussotilassairaalaan. Sieltä matka jatkuu Taivallahden kasarmille klo 14.25, josta paluu takaisin Kasarmitorille klo 15.30.

Kierrokselle pääsee mukaan 55 henkeä. Ilmaiset liput ovat lunastettavissa Kulttuurivuoden infopisteestä Jugensalista (Pohjoisesplanadi 19) viikkoa ennen jokaista kierrosta.

Oppaana toimii dosentti Silvo Hietanen puolustusministeriöstä, jolta voi tiedustella lisää kasarmikierroksista puhelinnumerosta 09-1608 8201.

IA
12.5.2000

Ajassa -sivulle