Vanha markkinapaikka hakee uutta suuruutta

Suomalaisfirmat rantautuvat Latviaan hitaasti

Kaupan vilkastuminen näkyy ainakin pääkaupunki Riian katukuvassa, joka Tallinnan tavoin on täynnä luksusautoja ja rakennusten remontointia.

Myös suomalaiset yritykset ovat viime aikoina yhä enemmän kiinnostuneet Latviasta, mutta rantautuminen on ollut varovaista.

Suomen Latvian suurlähettiläs Hannu Hämäläinen sanookin, että suomalaiset ovat olleet hitaita investoijia. Sen sijaan saksalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ovat olleet Riiassa pitkään aktiivisia. Esimerkiksi saksalaisten hallussa on kiinteistöbisnes ja norjalaisilla hotelliala ja vähittäiskauppa.

Vaikka Virossa suomalaisia yrityksiä on kosolti, Latviaan asti on uskaltautunut vain kolmisensataa. Näistä aktiivisesti toimivia yrityksiä on vain puolet. Nimekkäimpiä ovat Nokia, Sonera, Tieto-Enator, Tamro, Neste ja Stora-Enso. Riian kauppakiltaan kuuluu noin 80 yritystä.

Valttina sijainti ja teollisuus

Hämäläinen rohkaiseekin suomalaisia seuraamaan paremmin alueen kehitystä.

Latvia on asukasluvultaan kaksi kertaa suurempi kuin Viro. Pelkästään Riiassa on noin 850 000 asukasta. Pääkaupungin sijainti on hyvä, ja sen odotetaan nousevan Baltian alueen keskukseksi, kuten se oli vuosisatojen ajan mm. hansakauppiaiden aikaan.

- Kun muut Baltian maat ovat perinteisesti keskittyneet maatalouteen, Latvia on ainoa teollistunut valtio. Se oli myös merkittävä Neuvostoliiton korkean teknologian keskus.

Muita etuja ovat liikenneyhteydet, isot satamat ja energiahuolto. Latvia saa lähes puolet kansantuotteestaan transito-liikenteestä, joka koostuu paljolti öljystä ja kemikaaleista.

Luonnonvarojen puutteen lisäksi yksipuolista elinkeinorakennetta rasittaa se, että tulehtuneet poliittiset suhteet puolittivat viennin Venäjälle.

Vaikka teollisuus romahti neuvostovallan myötä, Hämäläinen arvioi, että maalla on jo toimiva kansantalous ja hyvät edellytykset nousta uudelleen.

Maan EU-valmiudet ovat suunnilleen yhtä hyvät kuin Virolla. Etuna on mm. maatalousongelmien puuttuminen.

Luhtanen investoi rakentamiseen

Työtä Latviassa riittää, sillä perusinfrastruktuuri on 50 vuoden rappion jälkeen rakennettava uudestaan.

Niinpä esimerkiksi vaatetusalan yrittäjänä tunnettu toimitusjohtaja Pentti Luhtanen on laajentanut toimintaansa rakennusalalle. SIA-Building -yritys remontoi vanhoja teollisuuskiinteistöjä moderneiksi toimistotiloiksi.

Luhtanen arvioi nykyisten noin 20 yrityksen lisäksi saavansa tiloihin vielä 40-60 firmaa. Hankkeen arvoksi Luhtanen sanoo 30-35 miljoonaa markkaa.

Kun Venäjän kaupankäynti vapautuu nykyisen poliittisen skisman mennessä ohi, markkinat ovat laajat. Luhtasen mukaan venäläisten suuri määrä onkin tässä mielessä rikkaus.

Pelkästään Riian väestöstä 60 prosenttia arvioidaan olevan venäjänkielisiä.
- Myös latvialaiset puhuvat venäjää, ja heillä on suhteellisen hyvä kielitaito. Meillä työkieli on englanti.

Luhtasen toinen firma, noin 115 työntekijää työllistävä vaatetusalan Cecilia-yritys tekee asusteita ympäri Eurooppaa.

Latvialaiset ovat hyviä työntekijöitä

Luhtanen on toiminut Latviassa noin kymmenen vuoden ajan. Hän myöntää, että byrokratia on yhä ongelma.
- Pelkkä yrityksen nimen rekisteröinti kesti puolitoista vuotta.

Mafia ei sen sijaan ole Luhtasen mukaan varsinaista yritystoimintaa vaivannut, vaikka kaduilla rikollisuutta yhä esiintyy. Idästä tulevaa rahaa liikkuu kuitenkin paljon ja harmaa talous rehottaa. Sen osuudeksi onkin arvioitu jopa 40-50 prosenttia.

Työntekijöihin Luhtanen sanoo olevansa tyytyväinen. Latvialaiset ovat luonteeltaan lähempänä pohjoismaisia kuin usein kuvitellaan. Henkilöstö tarvitsee koulutusta, ja sitä myös runsaasti tarjotaan.

Etuna on luonnollisesti kustannustaso. Vaikka palkkataso on alhainen, urakkatyöllä voi Luhtasen mukaan päästä kolminkertaisiin tuloihin.

Minimipalkka 400 markkaa kuukaudessa

Latvian ay-liike ei ole kovinkaan järjestäytynyt, sillä neuvostovallan kokemuksista johtuen siihenkään ei juuri luoteta. Latvian ainoan ay-keskusjärjestön LBAS:n jäsenmäärä laski nopeasti 1,4 miljoonasta 207 000:een.

LBAS:n puheenjohtaja Juris Radzevics uskoo kuitenkin nopeaan kasvuun.
- Erityisesti EU:n myötä ja pohjoismaisen yhteistyön avulla kehitys saattaa olla nopeaa.

Radzevicsin mukaan valistustyön ohella muutosta tukee tehostuva lainsäädäntö. Työelämää säätelevät lait on hiljattain uudistettu siten, että ne olisivat mahdollisimman EU-kelpoiset.

Töitä ay-liikkeellä riittää. Valtion säätelemä vähimmäispalkka on noin 400 markkaa kuukaudessa. Etenkin tuontitavarat ovat liian kalliita tavallisen kansan ostettavaksi. Vaikka kustannukset nousevat, palkkataso pysyy lähes entisellään. Latin kurssi on sidottu dollariin, mikä rasittaa taloutta entisestään.

STT-IA
12.5.2000

Talous -sivulle