Poliisi: Rikollinen moottoripyöräjengi tarjoaa statuksen
Poliisin rikolliseksi luokittelemia moottoripyöräjengejä on Suomessa kymmenkunta ja niissä on aktiivisesti mukana noin 150 ihmistä. Ensimmäinen näistä moottoripyöräjengeistä aloitti Suomessa 1980-luvun lopulla.Keskusrikospoliisin ylikomisarion Thomas Elfgrenin mielestä jengit rakentavat tietoisesti itselleen myönteistä imagoa, jonka tarkoituksena on peittää jengien todellinen luonne.
- Samaan aikaan kun ne julistavat villeyttä ja vapautta, heidän oma sisäinen normistonsa on huomattavan tiukka. Tässä näkyy hyvin se, että he julistavat yhtä, mutta oikeasti onkin kyse jostain aivan muusta eli lähinnä rikosten tekemisestä, Elfgren sanoo.
Jengiläisten taustat vaihtelevat. Osalla on rikollinen tausta ennen jengiin liittymistä. Elfgren toteaa, että teot vaihtelevat pikkurikoksista jopa tappoihin.
Rikollisten moottoripyöräjengien jäsenet kutsuvat itseään outlawseiksi eli lainsuojattomiksi. He suhtautuvat yhteiskunnan normeihin pääsääntöisesti kielteisesti, joten normien vastaisuus on olennainen osa heidän toimintaansa.
Rikollisissa moottoripyöräjengeissä on jäseniä, jotka tekevät tiettäväksi sen, että he kuuluvat 1% -liikkeeseen eli yhteen prosenttiin ihmisistä, joita yhteiskunnan normit eivät sido.
Poliisin rikollisiksi luokittelemiin moottoripyöräjengeihin ei pidä sekoittaa tavallisia moottoripyöräharrastajien kerhoja, joita on kuitenkin suuri enemmistö.
Imagoa kirkastetaan
- Rikolliset moottoripyöräjengit antavat kuvaa, että poliisi on hysteerinen ja vainoharhainen, ja he ovat kaikkien hyvien asioiden puolestapuhuja. He käyvät messuilla ja muissa tilaisuuksissa, Elfgren sanoo.
Elfgren uskoo, että kyseessä on tietoinen imagonrakentaminen, joka on ulkomaisten kattojärjestöjen ohjeistamaa ja opettamaa käyttäytymistä.
Jotkut julkkiksetkin pitävät kunnia-asianaan tuntea moottoripyöräjengiläisiä ja käydä heidän tilaisuuksissaan. He hakevat ehkä omalle itsetunnolleen jonkinlaista kohotusta, Elfgren arvelee.
Imagonrakennus on ollut viime aikoina vaikeuksissa, sillä jengien rikollinen toiminta ja keskinäiset väkivaltaisuudet ovat olleet esillä ja moni on saanut koviakin tuomioita.
Kovat jätkät
Jengeihin halutaan siksi, että ne edustavat samankaltaista ajattelutapaa kuin itsellä on tai siksi, että ne tarjoavat statuksen, jota ei muuten saisi.
Kuten tavallisetkin moottoripyöräkerhot, myös jengit antavat jäsenilleen ulkoisen tunnuksen eli liivit, joista he ovat ylpeitä. Pyrkijöitä on enemmän kuin jengeihin otetaan.
- Jengit ratsastavat maineella, että ne ovat kovia. Monille jengiläisille on aivan yhdentekevää, onko poliisi heidän perässään vai ei. Kun he ovat tekemässä rikosta, he ovat koko ajan mielessään tekemässä täydellistä rikosta, josta ei jää kiinni, Elfgren sanoo.
Suomessa moottoripyöräjengiläiset ovat useimmiten 20-30-vuotiaita. Joillakin jäsenillä ei ole virallisesti tuloja sen paremmin kuin osoitettakaan.
Monet lähtevät jengeistä väsyttyään siihen elämään tai löydettyään naisen, joka vetää heidät pois. Osa myös erotetaan. Jotkut taas ovat aatteen ihmisiä, jotka elävät koko ikänsä samalla tavalla.
STT-IA
12.5.2000
