Kaupan töissä viihdytään mutta myös pelätään
Etenkin pienten päivittäistavarakauppojen myyjät kohtaavat yhä enemmän uhka- ja väkivaltatilanteita työssään. Jopa 7000 kaupan alan työntekijää kertoo joutuneensa fyysisen väkivallan kohteeksi kahden edeltävän vuoden aikana.Työtahdin kiristyminen taas on tuonut ylitöitä ja nipistänyt lepotaukoja.
Ongelmista huolimatta valtaosa kaupan väestä viihtyy työssään hyvin ja on siihen vahvasti sitoutunut.
Tiedot käyvät ilmi Työ ja terveys kaupan alalla -tutkimuksesta. Kyseessä on kolmas osa tutkimussarjaa, jossa on kymmenen vuoden välein kartoitettu kaupan väen työoloja ja hyvinvointia.
Kaupan työnantajaliitto on nyt ensimmäistä kertaa mukana aiemmin SAK:laisen Liikealan ammattiliiton ja Työterveyslaitoksen kesken tehdyssä tutkimuksessa.
Tutkimus perustuu loppuvuodesta 1998 tehtyyn kyselyyn, johon saatiin vastaus reilulta puolelta eli yli 3 000:lta kaupan alalla työskentelevältä. Valtaosa oli töissä myymälöissä, mutta mukana oli myös varasto- ja konttoriväkeä.
Tarrasta apua turvattomuuteen?
Turvattomuus on erityisesti pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkien ongelma. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun pienten kauppojen työntekijöistä kolme neljästä kertoi kokeneensa väkivallan uhkaa edeltäneen kahden vuoden aikana.
Apua toivotaan mm. maaliskuussa alkaneesta Suojattu kauppa -hankkeesta. Kauppa voi tarkastuksen jälkeen saada ovenpieleensä tarran, joka viestii kaupan turvajärjestelyjen olevan kunnossa.
Tarran odotetaan karkottavan ainakin ryöstöä suunnittelevat ammattilaiset uhkaamasta henkilöstöä. Ruotsista kopioidussa hankkeessa ovat mukana myös poliisi ja vakuutusyhtiöt.
Työsuojelutarkastuksia lisättävä
Liikealan ammattiliiton puheenjohtaja Maj-Len Remahl (sd.) harmitteli, että työsuojelutarkastajista vain joka viides tulee kaupan piiristä, vaikka kaupan alalla työpaikkoja on enemmän kuin esimerkiksi teollisuudessa.
Hän uskoi, että jos työsuojelutarkastuksia tehtäisiin enemmän ja säännöllisesti, myös ylityötunnit pysyisivät kurissa. Kyselyn mukaan joka kolmas kaupan työtekijä oli tehnyt ylitöitä neljän viime viikon aikana.
Remahlin mukaan kyse on henkilöstöresurssien väärästä mitoituksesta: ylitöitä kertyy, vaikka kaupassa on runsaasti osa-aikaisia työtekijöitä.
Varastoissa ylityötunteja tuli eniten, mutta siellä ne myös parhaiten korvattiin rahana. Korvauksettomia ylityötunteja paiskottiin erityisesti pienissä myymälöissä. Niiden myymälänhoitajista lähes puolet oli tehnyt ylitunteja, keskimäärin viisi tuntia viikossa.
Korvauksettomien yliyötuntien määrä yllätti Kaupan työnantajaliiton puheenjohtajan Heikki Ropposen. Hän tosin arveli tilanteen jo muuttuneen - heti laman jäljiltä kaikista ylitöistä ei rohjettu vaatia korvausta.
Myös henkilöstön viihdyttävä
Ropponen muistutti ennusteista, joiden mukaan ainakin isot kaupat muuttuisivat tulevaisuudessa "viihtymiskeskuksiksi". Tämä edellyttää palvelun petraamista, mikä taas ei onnistu, jos myös henkilökunta ei viihdy työssään.
Urakka on Ropposen mukaan kova: esimerkiksi kassan työtä on vaikea uudistaa.
Suomessa palvelualojen osuus työllisestä työvoimasta on 11-12 prosenttia, kun muualla Euroopassa liikutaan 15-16 prosentissa.
1990-luvun lama rouhaisi kaupasta yli 80 000 työpaikkaa. Nyt työpaikkojen määrä taas kasvaa, ja kaupan volyymi on jo suurempi kuin ennen lamaa.
STT-IKK
12.5.2000
