PT ennustaa kokonaiskasvuksi tänä vuonna 5 prosenttia

Tärkein syy tuotannon kasvun vahvistumiseen on PT:n mukaan viennin erittäin voimakas lisääntyminen. Vienti kasvaa tänä vuonna lähes 10 prosenttia. Tärkein parantuneiden vientinäkymien syy on talouskasvun vahvistuminen maailmantaloudessa.

Suurimman uhkan maailmantalouden vakaudelle muodostaa Yhdysvaltojen talous, jota luonnehtii paisuva vaihtotaseen vaje ja kotitalouksien pitkällä aikavälillä kestämätön velkaantuminen.

Talouskasvu jatkuu Yhdysvalloissa vielä tänä vuonna voimakkaana, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu. Sekä Kaakkois-Aasian että Euroopan taloudet elpyvät. EU-alueen talous kasvaa niin tänä kuin ensi vuonnakin hieman yli 3 prosenttia.

Suotuisaa viennin kehitystä tukee osaltaan erittäin hyvä hintakilpailukyky, joka ei ole lähitulevaisuudessa uhattuna. Euron heikentyminen on parantanut selvästi suomalaisten vientiyritysten entisestään hyvää kilpailukykyä euroalueen ulkopuolella.

Viennin veturina toimii erityisesti perinteinen metsä- ja metalliteollisuus. Myös elektroniikkateollisuus vauhdittaa vientiä, mutta entistä suurempi osa sen tuotannon laajentamisesta tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella, mikä ei näy viennin kasvuna.

Viennin kasvuvauhti säilyy korkeana ensi vuonnakin. Yhdysvaltojen korkeasuhdanteen laantuminen yhdessä EU-maiden talouskasvun lievän hidastumisen kanssa vaimentaa vuonna 2001 jonkin verran vientikysyntää.

Myös kotimainen kysyntä kasvaa PT:n ennusteen mukaan lähitulevaisuudessa selvästi. Yksityiset investoinnit lisääntyvät tämän vuoden aikana 9 prosenttia. Parin viime vuoden aikana koneiden ja laitteiden hankinta on ollut suhteellisen vaimeaa mutta korostuu tänä vuonna investointien kasvussa.

Viime vuonna teollisuuden investoinnit supistuivat, mutta tänä vuonna ne kasvavat suotuisten yleisten suhdannenäkymien vuoksi huomattavasti. Vilkkainta investointitoiminta on metsä- ja metalliteollisuudessa. Investoiminen koneisiin ja laitteisiin vilkastuu myös palveluelinkeinoissa.

Myös rakennusinvestointien voimakas kasvu jatkuu. Investointien painopiste on kuitenkin lähitulevaisuudessa entistä enemmän muualla kuin rakentamisessa. Investointien kasvu jatkuu nopeana myös ensi vuonna.

Puhe kulutusjuhlasta on liioittelua

PT:n mukaan lähitulevaisuudessa odotettavissa oleva ripeä talouskasvu ei voisi toteutua ilman yksityisen kulutuksen suhteellisen vahvaa kasvua. Laitos ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan sekä tänä että ensi vuonna 3,5 prosenttia.

Kasvu vauhdittuu jonkin verran viimevuotisesta, mutta kasvuvauhti on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin 1980-luvun lopun kulutusjuhlavuosina.

- Onkin yllättävää, että suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa viimeaikaista talouskehitystä on alettu rinnastaa 1980-luvun lopun ylikuumentumisvuosiin, PT:n ennusteessa todetaan.

- Yhtymäkohtia toki on: esimerkiksi raju pörssikurssien nousu ja osakemerkintöjä havittelevien ihmisten pitkät jonot. Jotain oleellista nyt kuitenkin puuttuu. Kymmenen vuotta sitten kulutusjuhlat perustuivat etenkin kotitalouksien rajuun velkaantumiseen.

- Tämän korkeasuhdanteen aikana sellaiseen ei ole syyllistytty, emmekä ennusta sellaista tapahtuvaksi lähitulevaisuudessakaan, PT toteaa.

Parin viime vuoden aikaisesta nousustaan huolimatta kotitalouksien velkaantuneisuus on edelleen varsin alhaisella tasolla. Siten viimeaikaisen kehityksen rinnastaminen 1980-luvun lopun hulluihin vuosiin on joiltakin osin selvästi harhaanjohtavaa.

Tulonjako muuttuu pääoman hyväksi

Tälle ja ensi vuodelle PT:n ennustama yksityisen kulutuksen 3,5 prosentin kasvu perustuu arvioon, jonka mukaan myös kotitalouksien ostovoima nousee molempina vuosina suunnilleen saman verran.

Siten säästämisasteessa ei ennusteen mukaan tapahdu lähitulevaisuudessa oleellisia muutoksia. Kotitalouksien ostovoiman suhteellisen ripeään nousuun on liittynyt voimakas tuloerojen kasvu. Se näkyy myös kulutuksen ja tulojen kokonaiskehitystä kuvaavissa luvuissa.

Tämän vuoden osalta lähes kaikki uudet tulopoliittiset sopimukset on saatu solmituksi. PT ennustaa ansiotason nousevan sopimuskorotusten ja liukumien seurauksena tänä vuonna keskimäärin noin 4 prosenttia.

- Tällaista ansiotasokehitystä ei voi pitää merkkinä tasapainoisen taloudellisen kehityksen vaarantavasta palkkainflaation kiihtymisestä. Palkkojen nousuvauhti on liian suuri, jos se esimerkiksi vaarantaa hintakilpailukyvyn ja yritysten kannattavuuden säilymisen riittävän hyvänä. Ennusteemme mukaan tällaista vaaraa ei ole, PT toteaa.

Inflaatio kiihtyy tilapäisesti

Inflaatio nopeutui viime vuoden aikana, koska erityisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat kohosivat vuoden loppupuoliskolla selvästi. Hintojen nousua kiihdytti myös dollarin vahvistuminen.

- Lähinnä näistä syistä kuluttajahinnat kallistuvat tänä vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia. Inflaation kiihtyminen jää tilapäiseksi, koska raakaöljyn hinta laskee tämän vuoden kuluessa, PT katsoo.

Ensi vuonna keskimääräinen inflaatiovauhti on hieman yli 2 prosenttia. Inflaatiota ylläpitää mm. asumiskustannusten kallistuminen.

Ansiotason noin 4 prosentin nousu kasvattaa yksikkötyökustannuksia ensi vuonna noin 2 prosentin verran, mikä on sopusoinnussa 2 prosentin inflaatiotavoitteen kanssa.

Uusi työvoima hidastaa työttömyyden laskua

Tänä ja ensi vuonna hyvä talouskasvu lisää työllisyyttä hieman yli kahden prosentin vuosivauhdilla. Tänä vuonna työllisten määrä nousee 52 000 hengellä ja ensi vuonna suunnilleen saman verran, arvioi PT.

Huolimatta kokonaiskysynnän vientivetoisuudesta teollisuuden työpaikkojen määrä ei kokonaisuudessaan lisäänny kovinkaan paljon, vaan työpaikkoja syntyy eniten yksityisiin palveluihin ja rakennusalalle.

Työpaikkojen lisäyksen keskittyminen palvelusektorille näkyy myös siinä, että osa-aikaisten työsuhteiden osuus kaikista palkansaajien työsuhteista jatkaa kasvuaan. Työvoimakapeikkoja esiintyy lähinnä elektroniikan ja tietotekniikan alalla.

Työvoiman tarjonnan kasvu hidastaa jatkossakin työttömyyden alenemista. Tänä vuonna työttömyysaste laskee 9,2 prosenttiin ja ensi vuonna 8,3 prosenttiin. Erityisesti nuorten työttömyyslukuja nostaa päätoimisten opiskelijoiden kasvava työvoiman tarjonta.

Julkisen talouden ylijäämä paisuu

Valtiontalouden alijäämä on supistunut nopeasti rajujen säästötoimenpiteiden ja suotuisan talouskehityksen seurauksena. PT arvioi, että tänä vuonna alijäämä kääntyy ylijäämäksi, joka suhteellisen voimakkaan talouskasvun takia ensi vuonna edelleen kasvaa.

Tänä vuonna ylijäämää kertyy PT mukan noin 6 miljardia markkaa. Ensi vuonna ylijäämä paisuu jo lähelle 15 miljardia markkaa.

Kuntasektorin lievä rahoitusalijäämä muuttuu tämän ja ensi vuoden aikana lieväksi ylijäämäksi - joskin eri kuntien taloudellinen tilanne poikkeaa toisistaan hyvin paljon. Koska sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämien kasvu jatkuu, koko julkisen sektorin rahoitusasema paranee tämän ja ensi vuoden aikana huomattavasti.

Suotuisa rahoitustilanne, jota esimerkiksi valtionyhtiöiden yksityistämisestä saatavat tulot vielä vahvistavat, mahdollistaa julkisen sektorin velan varsin nopean alentamisen.
- Velan alentumisvauhti kuitenkin riippuu päätöksentekijöiden valinnoista, PT huomauttaa.

PT arvioi valtion velan vähentyvän tämän ja ensi vuoden aikana selvästi. Ensi vuoden lopulla se voi olla jo alle 380 miljardia markkaa. Myös julkisen sektorin EMU-velka supistuu. Vuoden 2001 lopulla sen osuus kokonaistuotannon arvosta voi olla alle 40 prosenttia.

IA
12.5.2000

Talous -sivulle