Talojen radontiivistys laiminlyödään yhä usein
Ympäristöterveyden tutkimuksessa riittää työtä
Vain harvoissa kunnissa taloihin vaaditaan radontiivistettyä perustusta, vaikka ilman radontorjuntaa eteläisessä Suomessa jopa yli puolessa uusista pientaloista radonpitoisuus ylittää sallitun enimmäisarvon.Laboratorionjohtaja Hannu Arvela Säteilyturvakeskuksesta ei pidä radontiiviin perustuksen kustannuksia hyötyyn verrattuna suurina, koska tällainen perustus toimii samalla myös laadukkaana kosteuserityksenä. Kustannusero tavalliseen kosteuseristykseen on pieni.
Radonputkistoa voidaan käyttää myös lattialaatan rakennusaikaiseen kuivatukseen. Kuivatus tuo säästöjä rakentajalle ja varmistaa, ettei liian kiireesti käyttöön otettu lattialaatta aiheuta kosteusongelmia.
Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla voidaan alentaa radonpitoisuutta, mutta pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto sen sijaan saattaa kasvattaa radonpitoisuutta. Sen vuoksi sitä ei suositellakaan käytettäväksi esimerkiksi sora-alueilla, joilla radonvuodot ovat suurimpia.
Kalikivirusseuranta voidaan jo aloittaa
Juomaveden turvallisuudessa otetaan uusi edistysaskel, kun muutamissa vesilaitoksissa ollaan aloittamassa järjestelmällinen kalikivirusseuranta.
Tähän asti juomaveden laadun valvontaan ei ole kuulunut mitään virustestausta, eikä siihen ole ollut menetelmiäkään, sanoo professori Carl-Henrik von Bonsdorff Helsingin yliopistosta.
Näin juomaveden virusperäiset epidemiat ovatkin jääneet aivan viime vuosiin saakka tilastoissa selvittämättömien joukkoon.
- Kun juomavesien virusepidemioita tutkittiin tarkemmin ympäristöterveyden tutkimusohjelman yhteydessä, nousivat kalikivirukset niiden joukossa ylivertaisiksi epidemioiden aiheuttajiksi, sanoo von Bonsdorff.
Vuosien 1998-99 aikana tutkituista kaikkiaan 15 vesiepidemiasta peräti 11:ssä syypääksi osoittautui kalikivirus. Kahdessa suurimmassa epidemiassa sairastui yli 5 000 ihmistä.
Toistaiseksi kalikiviruksen tunnistus onnistuu vain geenimonistusmenetelmällä. Menetelmiä kuitenkin kehitetään, ja von Bonsdorff uskoo, että jo lähitulevaisuudessa toistaiseksi vielä kalliit määritykset pystytään tekemään halvemmalla.
Myös tulevaisuuden riskeihin varauduttava
- Yksittäisiä kemikaaleja ei enää nähdä kovin suurina ympäristöriskeinä, vaan suuremmiksi ongelmiksi ovat palaamassa jo melkein unohdetut mikrobit, sanoo tutkimusohjelman vastaava johtaja, professori Jouko Tuomisto.
Esimerkiksi juuri kalikivirusepidemiat ovat olleet hänen mukaansa viime vuosina hämmästyttävän yleisiä. Sisäilman homeiden ja mykobakteerien vaikutuksia ja merkitystä on Tuomiston mukaan alettu vasta vähitellen ymmärtää.
Toinen viime vuosina yllättävän tärkeäksi tullut alue ovat kaupunki-ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset, vaikka välillä luultiin ilmansaasteiden terveyshaittojen olevan parantuneen tekniikan ansiosta jo lähes historiaa.
Tätä nykyä Euroopassa kuolee WHO:n arvioiden mukaan ilmansaasteiden vuoksi noin 100 000 ihmistä vuodessa. Yllättävänä Tuomisto pitää sitä, että suurin osa näistä kuolemista näyttäisi olevan sydänperäisiä.
Myös tulevaisuuden riskeihin on Tuomiston mielestä varauduttava. Tutkimusta kaivataan mm. siitä, tuoko EU meille lisää riskejä vai vähentääkö yhteinen kontrolli niitä. Myös Itä-Euroopan integroitumisen vaikutukset ympäristöriskeihin olisi selvitettävä.
STT-IKK
12.5.2000
