Naisten osuus kunnallispolitiikassa noussut hiljalleen
Päättymässä olevalla valtuustokaudella naisten osuus kunnallisissa toimielimissä on kasvanut voimakkaasti tasa-arvolain muutoksen myötä. Naisten osuus mm. kunnanhallituksissa oli ennen kiintiöiden säätämistä 25 prosenttia ja sen jälkeen lähes 45 prosenttia.- Naiset ovat päässeet vallan kammareihin, sanoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Kaija Majoinen Kuntaliitosta.
Tulevaisuudessa pitää kuitenkin tunnistaa, mihin valta on siirtymässä, sillä tutkimusten valossa seutukuntayhteistyöllä on yhä enemmän merkitystä, samoin suoralla vaikuttamisella.
Majoinen on selvittänyt naisten toimintaa paikallispolitiikassa. Arjen tuominen päätöksentekoon on ehkä jo kulunut klisee, mutta naiset miettivät miehiä enemmän, mitä kukin päätös merkitsee käytännön elämässä.
Naisten herkkyys ja sosiaalinen äly on sekä heikkous että vahvuus. Jos huonosti käy siitä voi tulla liiallista "oikein tekemisen tavoittelua".
Naisten kiinnostus moniin asioihin hajoittaa ja kuluttaa energiaa. Sen vuoksi politiikkaan ryhtyvän olisi syytä katsoa ajankäyttöä ja hyödyntää tietotekniikkaa, listaa Majoinen ohjeitaan tuleville naisvaltuutetuille.
Tavoitteet täyttyvät ajan kanssa
Naisten osuus kunnallisvaaliehdokkaista on lisääntynyt vaali vaalilta. Vuoden 1976 kunnallisvaaleissa naisten osuus valtuutetuista oli 18,1 prosenttia, vuonna 1984 25,2 prosenttia ja vuonna 1996 31,4 prosenttia.
Naisehdokkaitten saama äänimäärä on säännönmukaisesti ollut alhaisempi kuin valtuustoihin valittujen naisten osuus. Viime kunnallisvaaleissa naisten saama äänimäärä oli 36,4 prosenttia.
Tutkija Sari Pikkala Åbo Akademista sanoo, että kuntien väliset erot naisvaltuutettujen osuuden suhteen ovat ollet merkittäviä. Viime vaaleissa neljässä kunnassa tuli valtuustoon vain yksi nainen. Viiteen kuntaan valittiin naisenemmistöinen valtuusto.
Yksi ennustus pätee edelleen: mitä enemmän naisia on listoilla, sitä enemmän heitä myös äänestetään.
Tämän syksyn vaaleissa naisehdokkaita on 38,2 prosenttia, mikä on 1,9 prosenttia enemmän kuin viime vaaleissa.
Keskustalaiset äänestävät naista muita harvemmin
Kolmen suurimman puolueen, keskustan, kokoomuksen ja SDP:n listoilla on naisehdokkaita hieman alle 40 prosenttia. Vihreillä naisia on puolet ehdokkaistaan ja kristillisillä 46 prosenttia. Vasemmistoliitto yltää vain 34 prosenttiin.
Pikkala arvioi, että naiset äänestävät tätä nykyä jonkin verran ahkerammin kuin miehet. Sillä voi olla vaikutusta valittujen naisten määrään.
Kuitenkin vain hieman yli puolet naisvalitsijoista äänesti vuonna 1996 pidetyissä vaaleissa naista, miehistä alle neljännes antoi äänensä naisille.
Keskustaa ja vasemmistoliittoa kannattavat naiset antavat äänensä naisehdokkaalle harvemmin kuin muita puolueita äänestävät naiset.
Suurten kuntien naiset äänestävät myös mieluummin naista kuin pienempien kuntien naiset. Pikkala lisää vielä yhden havainnon: mitä korkeammin koulutettu nainen, sitä varmemmin hän äänestää naista.
STT-IKK
13.10.2000
