Linnuilla nyt vuoden kiireisin aika
Linnut touhuavat parast'aikaa vuoden kiireisintä rupeamaansa. Lokkien poikaset kerjäävät äänekkäästi ruokaa ja sorsaemojen perässä lyllertää hyvä ties parikymmentä höyhenpalleroa.Varpuslinnuista sen sijaan monilla hyönteissyöjillä on vielä pesässään kesän ensimmäiset munat tai hyvin pienet poikaset. Siemensyöjät sekä rastaat valmistelevat jo toista pesuetta maailmaan. Ruokaa nokassaan kantavia lintuja viipottaa joka puolella.
- Pesinnän onnistumisesta ei ole vielä laajempia havaintoja, mutta näppituntumana on, että pesintävuosi on ollut aika tavallinen tai pikkuisen keskimääräistä parempi, järjestösihteeri Teemu Lehtiniemi BirdLife-järjestöstä mainitsee.
Lehtiniemen mukaan isommilta sateilta on vältytty ja pesät ovat säästyneet hukkumisilta. Paikalliset rajut ukkosmyrskyt ovat tosin verottaneet vesilintujen pesiä varsinkin merialueilla.
- Monin paikoin jopa uikun kelluvat pesät ovat kokeneet kovan kohtalon, samoin sotkanpesät. Helsingin edustalla myrsky vei taannoin mennessään kyhmyjoutsenen pesän.
Dramatiikkaa pesän juurella
Kesän dramaattisin näytelmä lintuperheissä koetaan, kun poikaset lähtevät pesästä. Ulkona vaanii vaara, sillä pikkupedot tietävät odottaa keltanokista helppoa saalista.
- Yksi luonnon ahkerimmista tappajista on minkki, joka paikoitellen verottaa lajikannasta lähes sata prosenttia. Saaristoalueilla, jossa minkkiä ei ole, lokkeihin kuuluva merikihu kasvattaa keskimäärin yhden poikasen. Minkkiseudulla linnun poikasmäärä jää nollaan tai keskimäärin 0,25:een, Lehtiniemi huomauttaa.
Ihmisestä linnunpoikasten maailmallelähtö voi näyttää joskus onnettomalta farssilta. Rastaan poikanen jää silloin tällöin maahan, kun ensimmäinen lentoyritys ei ole tuottanut toivottua tulosta. Puskan suojissa kyyhöttävä poikanen ei kuitenkaan ole niin turvaton, miltä aluksi saattaa vaikuttaa.
- Emo tietää sen olevan maassa ja ruokkii poikastaan jatkossakin etenkin aamuyöstä. Sieltä poikanen lähtee aikanaan, kun siivet kantavat. Ihmisen kannattaa siis jättää rastas rauhaan, ellei se satu töröttämään esimerkiksi asfaltilla. Siitä sen voi siirtää suojaan, Lehtiniemi vinkkaa.
Oppi omasta pöntöstä
Keskikesän konserttisarja jatkuu luonnossa ainakin jonkin aikaa, sillä pesissään olevat divarisarjan poikaset tarvitsevat nekin luritusoppinsa.
Lehtiniemen mukaan lintututkijoilla ei ole selvää tietoa siitä, miksi koiraat laulavat ravakasti vielä heinäkuun puolessa välissä. Oleellisin syy löytynee kasvatusmetodeista.
- Linnunpoikaset oppivat laulamaan matkimalla ympäristöään. On toki järkevämpää, että ne oppivat oman lajinsa melodian, eivätkä ota mallia naapuripöntöstä, Lehtiniemi mainitsee.
Koirailla on joissakin lintuperheissä muutoinkin naarasta mittavampi rooli poikasten kasvattajana. Hyvänä koti-isänä moni kahlaajauros hautoo ja ruokkii poikaset sen jälkeen, kun naaras on käynyt pyöräyttämässä munat pesään ja häipynyt hurvittelemaan Keski-Eurooppaan.
- Suomesta päin syysmuuttoon on jo lähtenyt töyhtöhyyppä ja esimerkiksi kuovi. Heinäkuun lopulla on vanhojen kerttusten vuoro ja elokuussa sanotaan hyvästit jo useammallekin lajille, Lehtiniemi sanoo.
Parhaimmat paikat seurata varhaisten lintujen syysmuuttoa ovat matalat ja mutaiset lieterannat.
STT-IKK
14.7.2000
