Panttivankikriisi päättyi, mutta
Fidzhin arvellaan suistuvan anarkiaan
Tyynenmeren saarivaltion Fidzhin lähes kaksi kuukautta kestänyt panttivankiselkkaus päättyi torstaina, kun kapinalliset vapauttivat vallasta syrjäytetyn pääministerin ja 17 muuta panttivankia maan pääkaupungissa Suvassa. Levottomuudet kuitenkin jatkuvat ja maan arvellaan suistuvan anarkiaan.
Fidzhin tärkeimmät lähimaat Australia ja Uusi-Seelanti ilmoittivat torstaina olevansa tyytyväisiä siitä, että panttivankikriisi saatiin ratkaistuksi. Uusi-Seelanti kuitenkin varoitti, että maa näyttää olevan luisumassa kohti anarkiaa.
Australian pääministeri John Howard sanoi puolestaan olevansa erityisen huolestunut siitä, että samat oikeudet kaikille etnisille ryhmille taannut perustuslaki hylättiin kriisin aikana.
Kapinallisjohtaja George Speight joukkoineen otti intialaisperäisen pääministerin Mahendra Chaudryn ja suuren osan hänen hallituksensa ministereistä panttivangeiksi kahdeksan viikkoa sitten.
Kriisi laukesi sen jälkeen kun saaren heimopäällikköjen neuvosto kieltäytyi nimittämästä maalle uutta presidenttiä tai pääministeriä ennen kuin panttivangit on vapautettu.
Speight haluaa alkuperäisväestölle määräävän aseman maan hallinnossa, ja hän on ilmoittanut havittelevansa pääministerin paikkaa. Viikonvaihteessa tehdyn sopimuksen mukaan Speight ja hänen kannattajansa saavat armahduksen.
Levottomuudet jatkuivat
Levottomuudet Fidzhillä jatkuivat kuitenkin torstaina, kun Speightin kannattajien kerrottiin ottaneen haltuunsa jälleen kaksi lomakeskusta.
Kapinalliset ovat aiemmin miehittäneet kaksi lomakeskusta, poliisiasemia, armeijan kasarmeja, Suvan lentokentän ja pystyttäneet omia tiesulkuja. Torstaina yksi ihminen kuoli ja 11 loukkaantui Suvan vankilassa tapahtuneessa mellakassa. Armeija puuttui tilanteeseen torstaina, kun vangit yrittivät joukkopakoa vankilasta.
Fidzhin poliittinen selkkaus on sotkenut sokerintuotannon ja turismin turvin elävän saarivaltion talouden, kun turistit ovat kaikonneet sieltä ja raakasokerin vienti on vaikeuksissa. Myös osa intialaisperäisestä väestöstä suunnittelee poismuuttoa.
Valtataistelu tuskin ohi
Fidzhin ammattiliiton edustaja Feliz Anthonin mukaan pääministerin paikalta kangettu Chaudhry ei anna asian jäädä tähän.
- Hän ei ole sellainen kaveri, joka istuu aloilleen ja miettii, että tähän se nyt päättyi. Luulen, että hän aikoo tapella vastaan, Anthon sanoi.
Chaudry oli maan ensimmäinen intialaisperäinen pääministeri, mutta hän menetti asemansa Fidzhin asevoimien julistettua maahan sotatilan. Hyväkuntoinen Chaudry, jonka poika oli myös panttivankina, sanoi torstaina, että hänen poliittinen tulevaisuutensa on Fidzhin kansan käsissä.
- Tilanne on hälyttävä, hän sanoi 56-päiväisen panttivankeuden jälkeen.
Kapinallisten tiedottajan Jo Natan mukaan heimopäälliköiden neuvoston liikkumavara hallituksen muodostamisessa on käymässä vähiin.
- Suva on piiritetty, ja maa on kaaoksessa. Eikö tätä voisi kutsua tilanteeksi, jossa aseenpiippu on painettu päälliköiden ohimolle, hän kysyi.
Panttivankikriisin kronologia
- Toukokuussa 1999 Mahendra Chaudhry nimitettiin maan ensimmäise ksi intialaista syntyperää olevaksi pääministeriksi voitettuaan yli 70 prosenttia äänistä parlamenttivaaleissa.
- Tasan vuotta myöhemmin 19. toukokuuta 2000 liikemies George Speight kannattajineen hyökkäsi Fidzhin parlamenttirakennukseen ja otti panttivangeiksi Chaudhryn ja suurimman osan muita hallituksen jäseniä. Speight julisti itsensä valtion päämieheksi.
- Speight ilmoitti toimivansa fidzhiläistä alkuperää olevien hyväksi maassa, jossa suuri intialainen vähemmistö on saanut alkuperäisväestön mielestä likaa poliittista ja taloudellista valtaa.
- 21. toukokuuta Speight vapautti osan panttivangeista. Samalla hän ilmoitti tappavansa loput panttivangit, jos Fidzhin armeija ryhtyy toimenpiteisiin näiden vapauttamiseksi.
- 27. toukokuuta presidentti Ratu Mara erotti väliaikaisesti Chaudhryn hallituksen.
- Kaksi päivää myöhemmin armeijan komentaja Frank Bainimarama julisti maahan poikkeuslain.
- 31. toukokuuta Speight hylkäsi armeijan ehdotuksen, jonka mukaan valta olisi siirtynyt puoleksi vuodeksi sotilaille. Armeija ilmoitti, ettei Chaudhry saa enää takaisin pääministerin tointaan.
- 25. kesäkuuta kapinalliset vapauttivat neljä naispanttivankia. Speightin mukaan armeija torjui ehdotuksen varapresidentti Josefa Iloilon nimittämisestä väliaikaisen siviilihallituksen johtoon.
- 9. heinäkuuta Speight allekirjoitti armeijan kanssa sopimuksen, jossa hän lupasi vapauttaa loputkin panttivangit niin kutsutun päällikköjen suuren neuvoston kokouksen jälkeen. Kokouksen oli määrä valita maalle uusi presidentti. Sopimuksen mukaan aseistaan luopuneet kapinalliset armahdetaan, ja he pääsevät vaikuttamaan hallituksen valintaan.
- 12. heinäkuuta yhdeksän panttivankia vapautettiin. Maakuntien päälliköt tapasivat Speightin ja nimittivät entisen varapresidentin Iloilon presidentiksi ja Ratu Epeli Kanaimawin pääministeriksi.
- 13. heinäkuuta kapinalliset vapauttivat loputkin panttivangeistaan 56 päivän vankeuden jälkeen. Kapinalliset eivät kuitenkaan luopuneet aseistaan, kuten sopimuksessa edellytettiin.
STT-IKK
14.7.2000
