Hautalan asepaperikiistaan odotetaan ratkaisua loppuvuonna
Europarlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) vuonna 1996 aloittama prosessi asevientipaperien saamiseksi Euroopan unionilta lähenee päätöstään.
EY-tuomioistuimen odotetaan antavan ratkaisunsa tämän vuoden loppuun mennessä. Jäsenmaista Ranska ja Espanja ovat ilmoittaneet oikeudelle vastustavansa asiakirjojen luovutusta.
EY-tuomioistuin on saanut kaikkien osapuolten kannat kesäkuussa. Jäsenmaille oli annettu mahdollisuus päättää väliintulostaan eli ilmoittaa oikeudelle kantansa.
Ranskan ja Espanjan näkemyksestä poiketen Suomi, Ruotsi, Britannia ja Tanska ovat valmiit luovuttamaan Hautalan pyytämät asiakirjat. Syksyllä EY-tuomioistuin voi järjestää asiasta suullisen kuulemisen.
- Tuomioistuin on ilmoittanut, että he eivät erityisesti halua järjestää suullista käsittelyä ellei joku osapuoli sitä pyydä, Hautala sanoi Brysselissä tiistaina.
Prosessi jatkunut vuodesta 1996
Jupakka alkoi, kun Heidi Hautala tiedusteli vuoden 1996 lopulla jäsenmaiden aseviennin perusteita. Alun perin pyynnön taustalla oli huoli siitä, että aseita vietiin maihin, joissa oli todettu ihmisoikeuksien loukkauksia.
Viime kesänä EY-tuomioistuin päätti, että ministerineuvoston olisi pitänyt harkita Hautalan pyytämän asiakirjan luovutusta. Tuomioistuin katsoi ensimmäisen asteen käsittelyssään, että asiakirjaa olisi voinut tutkia tarkemmin ja selvittää, olisiko siitä voinut antaa osia. EU:n 15 jäsenmaata edustava ministerineuvosto valitti päätöksestä.
Hautalan mielestä neuvosto ei myöskään perustellut kunnolla, miksi se ei halua asiakirjaa luovuttaa. Ministerineuvosto vetosi siihen, että kyseinen asiakirja sisälsi arkaluontoista tietoa, jonka julkaisu voisi vahingoittaa EU:n suhteita ulkovaltoihin.
Hautalan mielestä kielto pitäisi perustella tapauskohtaisesti.
- Muuten muodostuu kokonaisia asiakirjojen kategorioita, jotka automaattisesti julistetaan luottamuksellisiksi, Hautala sanoi.
Viime vuoden heinäkuussa ensimmäisessä tuomioistuinkäsittelyssä asevientipaperit olisivat luovuttaneet Suomi ja Ruotsi, mutta Ranska piti jo tuolloin ministerineuvoston puolta.
Asiaa käsiteltiin vielä syyskuussa coreperissa eli jäsenmaiden pysyvien edustajien kesken. Tuolloin maiden enemmistö ei halunnut papereita myöntää. Hautalan kannalla olivat silloin Suomi, Ruotsi, Tanska, Britannia, Kreikka ja Hollanti.
Sota EU:n papereista jatkunut vuosia
EU-parlamentaarikko Heidi Hautalan (vihr.) prosessi aseidenvientiä koskevien papereiden saamiseksi:
1996: Hautala tiedustelee marraskuussa ministerineuvostolta EU-maiden aseviennin perusteista. Hautala halusi selvittää miksi aseita viedään maihin, joissa on todettu ihmisoikeusloukkauksia.
1997: Keväällä annetussa vastauksessa todetaan kansallisten viranomaisten myöntävän vientiluvat. Kesäkuussa Hautala pyytää asevientiä ja tavanomaisia aseita koskevien virkamiestyöryhmien kertomukset vuosilta 1991-1992. Pyyntö evätään heinäkuussa ja uudestaan marraskuussa toisen tiedustelun jälkeen. Myös Suomi vastustaa Hautalan pyyntöä.
1998: Hautala hakee tammikuussa päätöksen kumoamista EY-tuomioistuimesta. Kesällä Ruotsi ja mieltään muuttanut Suomi tukevat Hautalaa, Ranska on neuvoston kannalla.
1999: EY-tuomioistuimen ensimmäinen aste kumoaa heinäkuussa ministerineuvoston päätöksen. Syyskuussa jäsenmaiden enemmistö pysyy kielteisellä kannalla äänin 9-6. Hautalaa tukevat Suomen ja Ruotsin lisäksi Britannia, Hollanti, Kreikka ja Tanska. Lokakuussa neuvosto valittaa asiasta varsinaiseen tuomioistuimeen.
2000: Tammikuussa Ranska ja Espanja ilmoittavat vastustavansa papereiden luovuttamista. Syksyllä mahdollisuus EY-tuomioistuimen suulliseen käsittelyyn. Oikeuden lopullista ratkaisua odotetaan ennen vuoden loppua.
STT-MH
14.7.2000
