Luontojärjestö IUCN:n pääjohtaja:

Venäjä yksi suurimmista ympäristöhaasteista

Suomessa vieraillut Koch-Weser huomautti lehdistötilaisuudessaan, että esimerkiksi Venäjän metsät ovat maapallon suurimmat eli jopa Amazonasin sademetsiä suuremmat.

- Niiden väärä hoito olisi suurta tuhlausta, hän sanoi.

Pääjohtajaa kauhistuttavat myös Venäjän pahasti saastuneet alueet, joilla asuu huomattava osa maailman kaupunkiväestöstä. - Olen syvästi huolissani maasta, jolla on valtavat ympäristövarat ja hirveä perintö, hän totesi.

IUCN eli Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto seuraakin tarkasti Venäjän suunnittelemaa ympäristöhallinnon uudistusta, joka on herättänyt huolta myös Suomen viranomaisissa.

Venäjän ympäristönsuojelukomissio on tarkoitus yhdistää osaksi luonnonvaraministeriötä, jolloin luonnonsuojelun pelätään jäävän luonnon hyödyntämisen jalkoihin. Aivan tuoreimpien tietojen mukaan presidentti Vladimir Putin olisi kuitenkin aikeissa harkita ratkaisua uudelleen.

Arot tärkeitä hiilinieluja

IUCN:n Euroopan toimiston päällikkö Liz Hopkins painotti tiedotustilaisuudessa myös Venäjän aroalueiden suurta merkitystä. Hänen mukaansa tuoreimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että ruohikkoalueet sitoisivat ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia parhaimmillaan metsiäkin enemmän. Nyt maatalouden tehostaminen uhkaa kuitenkin Venäjänkin aroluonnon monimuotoisuutta.

Sekä Koch-Weser että Hopkins tähdensivät yleensäkin ympäristönsuojelun kansainvälistä luonnetta.

- On elintärkeää ajatella asioita ekologiselta pohjalta ja ylittää poliittiset rajat, pääjohtaja sanoi. Vaikkapa jokien tai merien suojelu onnistuu vain rantavaltioiden yhteistyönä.

Hopkins muistutti, että esimerkiksi sotien repimällä Balkanilla valtioiden ja etnisten yhteisöiden ympäristöyhteistyö on nyt suuri haaste, mutta myös keino edistää rinnakkaineloa.

Oma lukunsa on EU:n laajeneminen Itä-Eurooppaan, sillä uudet markkinat houkuttelevat ehdokasmaita tehostamaan maatalouttaan luonnon kustannuksella. Hopkins toivoo, että uusia jäsenmaita voitaisiin opastaa välttämään ne virheet, jotka Länsi-Euroopassa on jo tehty. Myös Suomi voi tässä olla suurena apuna, hän arveli.

- Kyse on siitä, miten voimme yhdistää luonnonsuojelun taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

Voittoja ja tappioita

Koch-Weser korosti tiedotustilaisuudessa ympäristösuojelun tuottaneen jo huimaa tulosta. Samalla hän kuitenkin muistutti tilanteen olevan yhä erittäin huolestuttava, koska ihmisen toiminnan vuoksi maapallon eliölajit tuhoutuvat eri arvioiden 1 000-10 000-kertaista vauhtia luonnolliseen tahtiin verrattuna.

Vuonna 1992 pidetyn Rion ympäristökokouksen jälkeen suojelu on joka tapauksessa edennyt suurin harppauksin. Nyt jo lähes kymmenen prosenttia maapallon pinta-alasta on suojeltu, iloitsi pääjohtaja. Tämä muodostaa oman haasteensa, sillä juridiset suojelupäätökset on kyettävä myös toteuttamaan käytännössä.

IUCN pähkinänkuoressa

- Maailman suurin luontojärjestö
- Perustettu 1948
- Jäseninä poikkeuksellisesti sekä valtioita että kansalaisjärjestöjä>BR> - 76 valtiojäsentä, mm. Suomi ja Venäjä, 122 viranomaisjäsentä ja 734 järjestöjäsentä (tiedot maaliskuulta)
- Vuositulot 1999 noin 333 miljoonaa markkaa, josta 70 prosenttia jäsenvaltioilta
- Työllistää sata henkilöä päämajassaan Sveitsissä ja 900 henkilöä 42 alueyksikössään
- Korkein päättävä elin, Maailman luonnonsuojelukongressi, neljän vuoden välein; väliaikoina päätökset tekee IUCN:n 28-jäseninen neuvosto
- Kuusi alakohtaista komissiota, joihin kuuluu yhteensä noin 10 000 asiantuntijaa
- Ylläpitää mm. uhanalaisten eliölajien luetteloa eli ns. punaista kirjaa sekä maailman kansallispuistojen luetteloa

STT-IKK
14.7.2000

Politiikka -sivulle