Viikon varrelta - kotimaasta lyhyesti
Assembly kokoaa nuoret tietokoneharrastajat Helsinkiin
Nuorten tietokone- ja multimediaharrastajien kilpailutapahtuma Assembly järjestetään tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. Helsingissä 3.-6. 8. pidettävän tapahtuman uskotaan houkuttelevan Areenalle jopa ennätykselliset 4 000 nuorta.
Assembly sai alkunsa muutaman alaa harrastavan nuoren ideasta järjestää ohjelmoijakokoontuminen Kauniaisten koululla vuonna 1992. Vuosien varrella Assembly on paisunut nykyisen kaltaiseksi massatapahtumaksi, johon saapuu vieraita aina Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Japanista ja Australiasta saakka.
Assemblyn aikana nuoret ohjelmoijaosaajat kilpailevat keskenään, mutta myös vaihtavat ja kehittävät tietojaan ja taitojaan multimedian eri osa-alueilla.
Assembly on myös merkittävä rekrytointitapahtuma, josta tietotekniikka-alan yritykset etsivät nuoria kykyjä leipiinsä.
Assemblystä lähetetään 80-tuntinen suora lähetys Internetiin. Viime vuonna tapahtuman nettilähetystä seurasi noin 27 000 ihmistä eri puolilta maailmaa.
Hämeenlinnassa rakennetaan uutta laajakaistaverkkoa
Hämeenlinnassa on käynnistetty uuden laajakaistaverkon rakennustyöt. Tele 1 Europe rakentaa Suomen yliopistokaupungit kattavan laajakaistaverkon valmiiksi tämän vuoden aikana. Hämeenlinnassa runkoverkko saadaan valmiiksi elokuun aikana.
- Nyt aloitetun hankkeen myötä Pohjoismaihin rakentuvan mittavan laajakaistaverkon ansiosta yritykset ja kunnat yliopistokaupungeissa saavat käyttöönsä monipuoliset tietoliikenneratkaisut, kertoo Tele1 Europen toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila.
Hän selvittää laajakaistaverkon etuna olevan suuren tiedonsiirtokapasiteetin. Verkon käyttäjille se merkitsee aiempaa parempia tiedonsiirtoyhteyksiä eli nopeampaa tietoliikennettä ja alempia tiedonsiirron kustannuksia.
Tele1 Europe aloitti toimintansa Suomen markkinoilla viime vuonna. Yritys aikoo panostaa omaan verkkoon sekä palvelujen laajentamiseen Suomen suurimpiin kaupunkeihin.
Verkon rakentamisesta vastaa Nk Cablesin Networks Engineering Services -yksikkö. NK Cables vastaa kyseisen projektin toimittamisesta avaimet käteen -periaatteella. Laajakaistaverkon rakentaminen on sen tähänastisista suurin projekti.
Pohjoismainen tutkimus: Ulkoiset syyt perimää merkittävämpi syövän aiheuttaja
Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan ihmisen geneettinen perimä selittää vain osan yleisten syöpien synnystä.
Muut syyt kuten tupakointi, ravinto, satunnaiset geenimutaatiot, virussairaudet ja altistuminen syöpävaarallisille aineille selittävät syövän syntyä valtaosassa tapauksista.
Laajan tutkimuksen mukaan 42 prosenttia eturauhassyöpätapauksista, 35 prosenttia paksunsuolensyövistä ja 27 prosenttia rintasyövistä on perinnöllisten tekijöiden aiheuttamaa.
Tukholman Karoliinisen sairaalan johtama tutkimus perustuu 90 000 kaksosparin terveystietojen seulontaan. Tutkimuksessa oli mukana myös Suomi ja Tanska. Tutkimuksen tulokset on julkaistu amerikkalaisessa New England Journal of Medicine -lehdessä.
Lintuharvinaisuuksia riittänyt kesällekin
Lintuharvinaisuuksia on riittänyt vielä sydänkesällekin.
Viime viikkojen harvinaisimpia lintuja on ollut ristiin rastiin Varsinais-Suomea surffaava hanhikorppikotka, Kaustisilla kalastava yöhaikara, Hangossa oleillut vuoriuunilintu sekä Kodisjoella hyönteisiä metsästänyt valkoposkitiira.
Lapissa kesän kovatasoisimmat havainnot tehtiin Kittilässä ja Inarissa, jossa nähtiin amerikanjääkuikat juhlapuvuissaan. Etelässä mielenkiintoisiin havaintoihin luettiin Vantaan Tuusulanjoella kesäkuun lopussa lennellyt kuningaskalastaja ja Pohjassa bongattu mustaotsalepinkäinen.
Pääkaupunkiseudun innokkaat bongarit ehtivät seuraamaan Helsingissä Vantaanjokisuulla yhä oleilevaa virtavästäräkkiä ja Vanhankaupunginlahden Lammassaaren niityllä pyrähtelevää sitruunavästäräkkiä.
Rapurutto on raputalouden pahin uhka
Ravustuskauden alkaessa ensi viikon perjantaina vaanii taustalla rapurutto, raputalouden pahin uhka. Saaliiden säilyminen nykytasolla riippuu paljolti siitä, kuinka rapuruton leviämistä kyetään ehkäisemään, sillä tauti tappaa vesistöstä kaikki jokiravut.
Tämän kesän rapusaaliista näyttää tulevan tavanomainen. Ravustuskauden alussa esiintynee saalismäärissä vaihteluita eri vesistöissä.
Etelä-Suomessa voidaan odottaa kohtalaisia rapusaaliita ravustuskauden alussa, mutta ne todennäköisesti paranevat elokuun alkuun. Keski- ja Pohjois-Suomessa koleasta alkukesästä johtuen hyviä saaliita saataneen odottaa elokuun puolelle.
Suomen vesistä pyydettiin viime vuosikymmenellä vuosittain 2-5 miljoonaa rapua. Vuoden 1997 rapusaaliin arvioidaan olleen vielä noin 3,7 miljoonaa yksilöä, mutta vuonna 1998 saatiin enää 1,9 miljoonaa rapua.
Pyöräilykypärää kaavaillaan pakolliseksi
Pyöräilykypärä saattaa tulla pakolliseksi jo seuraavan viiden vuoden sisällä, mikäli liikenneministeriön aikeet lyövät läpi lainsäätöportaassa. Ministeriö on kirjannut asiasta tehtävän lakiehdotuksen vuosien 2001-2005 suunnitelmaansa. Etusijalla suunnitelmassa on liikenneturvallisuuden kohentaminen.
Kalle Parkkari Liikenneturvasta uskoo, että kypäräpakolla pyöräilijöiden liikennekuolemat saataisiin laskuun.
- Viime vuosina laskusuunta on taittunut, joskin pyöräilijöiden kuolleisuusluvut eivät ole myöskään lähteneet nousuun. Jotain halutaan kuitenkin tehdä, sillä liikennekuri on selvästi lipsunut, hän sanoo.
Liikenneturvan tekemät selvitykset liikkujien parissa puoltavat kypäräpakkoa.
- Kysyttäessä kansalaisilta reilusti yli puolet oli sitä mieltä, että kypäräpakko olisi hyvä asia. 53 prosenttia ilmoitti kannattavansa lakia, 43 vastusti ja osa ei ollut päättänyt kantaansa, Parkkari mainitsee.
Liikenneturva on kartoittanut kypäräpakon suosiota nyt kahden vuoden ajan. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi 1 500 suomalaista.
Kesäkalastuksen verkkopyyntiin harkintaa
Kesän vapaa-ajan verkkokalastus on syytä tehdä kestävän kalastuksen periaatteella, korostaa Suomen kalamiesten keskusliitto. Harkittu verkon käyttö auttaa välttämään uhanalaisten ja rauhoitettujen kalojen sekä istukkaiden joutumisen verkkoon.
Vapaa-ajankalastuksen saaliista noin puolet pyydetään verkoilla. Lomakaudella verkkoja käytetään erityisesti kesämökeillä.
Vaellussiian eli tuppisiian verkkopyynti kannattaa keskittää syvänteisiin ja syvänteiden rinteisiin, 10-15 metriin. Vaellussiikaa ei kuitenkaan tule kalastaa paikoissa, joissa suojellaan uhanalaista, kylmään veteen hakeutuvaa nieriää.
Lohensukuisten petokalojen istukkaat oleilevat ja kasvavat lähellä veden pintaa, joten ne eivät joudu kovin helposti verkkoon. Lohi-, taimen- ja kuhaistukkaiden tappioita voidaan silti vähentää, kun verkot asetetaan horisontaalisesti ja syvyyssuhteiltaan oikein.
Matalilla lahtivesillä ja rehevillä rannoilla voi kalastaa vahingoitta verkoilla. Katiska on silti suositeltavin keskikesän pyydys. Lohensukuiset petokalat eivät mene katiskaan, minkä lisäksi siitä voidaan helposti vapauttaa alamittaiset ja muut suojeltavat kalat.
Katiska tulee kuitenkin sekä vedessä että maalla sijoittaa niin, etteivät linnut ja maaeläimet takerru siihen.
Ahdin antien tiimoilta julkaistiin keväällä opaslehtinen nimeltä Verkko 2000 - Kestävän verkkokalastuksen perusteet. Opas jaettiin 100 000 kesämökille. Sitä saa edelleen mm. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä.
Koonnut: IKK
14.7.2000
