Louhisaaren kartanolinnan menneisyys kiehtoo
Louhisaaren kartanolinnaa 200 vuotta sitten isännöinyt hovijunkkari telkesi vaimonsa vinttikomeroon lähtiessään matkoille. Kerran isäntä unohti mainita asiasta palvelijoille, ja linnan rouva menehtyi. Hänen huokauksensa kaikuvat kartanon saleissa ja kamareissa myrskyöinä. Niitä säestävät katuvan isännän raskaat askeleet, ja lattialautojen narahdukset.
Tarina on yksi lukuisista Louhisaaren kummitusjutuista. Niistä useat liittyvät Pirunkamariin, joka on saanut nimensä tapettiin maalatusta paholaisen päästä. Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna on värikkäine vaiheineen ja kiehtovine kertomuksineen osa Suomen historiaa.
Louhisaari on tätä nykyä museoviraston alainen kartanomuseo. Se on ollut Flemingien ja Mannerheimien sukutila. Kartanon rakennuttaja Herman Klaunpoika Fleming toimi Suomen kenraalikuvernöörinä. Louhisaari tunnetaan parhaiten Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin syntymäkotina.
Päärakennuksen oven yläpuolelle hakatun kirjoituksen mukaan rakennus valmistui 1655. Louhisaari ja 20 vuotta myöhemmin rakennettu Sarvilahti ovat Suomessa ainoat esimerkit Italian myöhäisrenessanssin palatsiarkkitehtuurista.
- Tiilestä muurattu ja rapattu vaalea kolmikerroksinen päärakennus, ja yksikerroksiset sivurakennukset ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Muinaistieteellinen toimikunta restauroi kartanolinnan, ja se avattiin yleisölle 1967, selostaa museoviraston opas Ilona Huovinen.
Meren rannalla liikenneväylien varrella
Louhisaari sijaitsee Mynälahden aukon pohjukassa purjehduskelpoisen väylän varrella. Aikanaan meri miltei huuhtoi päärakennuksen kivijalkaa. Nyt puistokäytävää on käveltävä Rantapaviljongille, entiseen kylpylään asti, jotta näkee meren pilkottava kaukana kaislikon takaa.
Kartanolinna on komeiden jalopuiden ympäröimä. Siellä tiedetään aikanaan olleen silkkiäispuitakin. Puisto uudistettiin 1800-luvun lopulla. Pääosa puistosta harmaa- ja palsamipoppeleineen on peräisin tältä ajalta.
- Askaisten kirkolta Louhisaareen johtaa koivukuja. Se kääntyy Temppelimutkassa suorassa kulmassa kilometrin verran ennen kartanon porttia. Palveluspoika seisoi kivellä ja antoi merkin kartanoon, kun herrasväki palasi kirkosta, opas kertoo.
Päärakennuksen sisätiloissa ensimmäinen ja kolmas kerros on entisöity 1600-luvun asuun. Toinen kerros edustaa myöhäisempää aikakautta. Kartanoa on korjattu ja uusittu moneen kertaan. Alkuperäisestä irtaimistosta ovat jäljellä enää rippeet.
Ensimmäinen kerros on käsittänyt linnanväen ja palveluskunnan arkiset oleskelutilat sekä talous- ja varastosuojan. Toinen kerros on ollut herrasväen asuinkerros ja kolmas juhlakerros.
Juhlakerros ainut laatuaan
Juhlakerros on paras Suomessa säilynyt esimerkki suurvalta-ajan ylimystön edustustiloista. Alkuperäiset palkkikatot ovat näkyvissä kaikissa huoneissa. Huoneiden kattoja ja seiniä koristanut myöhäisrenessanssin tyylin maalaus on säilynyt koskemattomana isossa juhlasalissa. Maalauksia ei ole koskaan pilattu maalaamalla päälle.
- Juhlasalissa on vietetty monia juhlia. Siellä on tanssittu ja isoissa kesteissä sinne on sijoitettu pitkät pitopöydät, opas tietää.
Makuuhuone, jossa isäntäväen komea katossänky on keskeinen huonekalu, käsitettiin 1600-luvulla vastaanotto- ja edustushuoneeksi. Se oli usein ylhäisaatelin asuinkartanon upeimmin sisutettu huone. Pieni sininen makuukamari on tiettävästi marsalkan syntymähuone.
Kreivin kirjasto oli marsalkan isän työhuone. Se kertoo kreivillisen perheen kieliharrastuksista. Siellä on pitkä rivi vieraskielistä kirjallisuutta, mutta vain kaksi suomenkielistä kirjaa.
- Marsalkka ja hänen kuusi sisarustaan joutuivat puhumaan kaksi päivää viikossa saksaa, ranskaa ja englantia. Vain sunnuntaisin he saivat puhua äidinkieltään ruotsia. Heidän suomenkielen taitonsa olikin kehno, opas kertoo.
Kreivin eteisessä oleskelivat lakeija ja vastaanotolle pyrkivät vieraat. Toisen kerroksen hallissa pienet Mannerheimit leikkivät mielellään. He saattoivat kurkistaa välillä linnanpihalle ja koivukujalle ja tarkkailla, kun kiesejä saapui ja lähti kartanolinnasta.
STT-MH
14.7.2000
