Puheterapeuteista pula koko maassa
Puheterapeuttipula vaivaa koko Suomea. Pahimmillaan pula on pohjoisen pienissä kunnissa, joiden puheterapeutin virkoja ei saada täytettyä hakijapulan vuoksi. Puheterapeutteja ei ole riittävästi edes Helsingissä ja Oulussa, joiden yliopistoissa ammattiin koulutetaan.
Suomessa on tällä hetkellä vajaat 800 puheterapeuttia. Työttömiä alalla ei ole ollut muutamaan vuoteen. Maahamme mahtuisi vielä yli 2 000 puheterapeuttia lisää, jos meitä verrataan kymmenen miljoonan asukkaan Belgiaan. Siellä alan ammattilaisia on 6 000.
Suomen Puheterapeuttien liiton puheenjohtajan Anita Kiesiläisen mukaan Suomen kaltainen pula on myös Ruotsissa.
- Olin vastikään Euroopan maiden puheterapeuttijärjestöjen kongressissa, jossa tuli ilmi, että lähes kaikkialla palvelujen kysyntä on tarjontaa suurempaa.
Puheterapiaa opiskelevat purkavat jonkin verran hoitoa tarvitsevien sumaa. Oulussa opiskelijat antavat reilut kuusi tuhatta terapiaa vuosittain, joten pienimpiä puhehäiriöitä, kuten artikulaatiovirheitä, saadaan opiskelijoiden avulla parannettua.
Tieto lisää työtä
Puheterapeuttipulaan on useita syitä, joista suurin lienee tiedon lisääntyminen.
Lasten puhe- ja kommunikaatiohäiriöt havaitaan entistä herkemmin, sillä niin lääkärit, neuvolahenkilökunta kuin vanhemmatkin ovat nyt valveutuneempia.
Puheterapeuttien työmäärää lisää lääketieteen ja terveydenhoidon yleinen kehittyminen. Esimerkiksi puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation apuvälineet ovat lisääntyneet roimasti. Ihmiset, jotka eivät 30 vuotta sitten kommunikoineet millään tavalla, viestivät tänä päivänä uusien apuvälineiden ansiosta ja näin ollen tarvitsevat kuntoutusta.
Kiesiläisen mukaan työsarkaa kasvattavat myös aikuiset aivoverenkiertohäiriöistä kärsivät afaatikot. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuvien joukko on tällä haavaa suuri.
- Aivoverenkiertohäiriöihin ei enää nykyään kuolla, mutta niistä jää usein kielellisiä vaikeuksia.
Palkkauksessa parantamista
Koska puheterapeutit ovat täystyöllistettyjä, heillä on vara valita työpaikkansa. Työn perässä ei ole pakko lähteä syrjäseudulle, ja toimeentulo on turvattu yksityisenä ammatinharjoittajanakin. Anita Kiesiläisen mukaan puheterapeuttien palkkauksessa olisi parantamisen varaa.
- Pienetkin kunnat saisivat varmasti houkuteltua puheterapeutteja maksamalla työehtosopimuksen palkkaliukuman ylärajan mukaista palkkaa. Yleensä kunnat kuitenkin tarjoavat liukuman alinta, mikä ei innosta puheterapeuttia ainakaan vaihtamaan työpaikkaa.
Logopedian professori Matti Lehtihalmes on havainnut, että kunnat eivät mielellään edes perusta puheterapeutin virkoja. Peruspalvelu järjestetään ostamalla terapia yksityiseltä.
- Kunnissa ajatellaan, että palvelujen ostaminen yksityiseltä tulee edullisemmaksi. Näin ei tarvitse maksaa viran oletettua luppoaikaa, jota ei kylläkään todellisuudessa ole.
Häiriöt lisääntyneet?
Puheterapian kasvaneen tarpeen syyksi epäillään myös kommunikaatiohäiriöiden lisääntymistä. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarpeeksi, jotta häiriöiden kasvu voitaisiin todistaa.
Lehtihalmes kuitenkin arvelee yleisen pahoinvoinnin heijastuvan myös kommunikaatiohäiriöiden määrässä.
- Aikuisten pahoinvointi näkyy heidän lapsissaan. Kun ympäristö on ikävä ja hankala, ongelmatkin kasvavat.
Puheterapiaa tarvitsevat muutkin kuin r- ja s-virheistä kärsivät lapset. Puheterapia on tärkeää mm. sekä kuulo- että cp-vammaisten kuntoutuksessa.
Terapiaa kaipaavat myös viivästyneestä kielen ja puheen kehityksestä kärsivät lapset, dysfaatikot, äänihäiriöiset, afaatikot, halvauspotilaat ja kehitysvammaiset.
Logopedian opiskelupaikkoja lisättiin
Opetusministeriö reagoi puheterapeuttipulaan lisäämällä alan opiskelupaikkojen määrää. Puheterapiaa eli logopediaa alkaa ensi syksystä lukea 15 opiskelijaa aiempaa enemmän.
Logopediaa voi opiskella Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Ouluun tulee kymmenen, Helsinkiin viisi opiskelupaikkaa lisää. Opiskelijamäärä nousee Oulussa 30:een ja Helsingissä 20:een.
Puheterapeuttipula näkyy myös logopedian laitoksilla, sillä opetushenkilökunta on kiven alla. Henkilökuntapulan vuoksi kolmannen logopedian koulutusyksikön perustaminen ei toistaiseksi olisi mahdollista.
Oulun yliopiston logopedian professori Matti Lehtihalmes vakuuttaa, että pätevää opetushenkilökuntaa löytyy kahteen olemassa olevaan koulutusyksikköön. Puissa yliopisto-opettajat eivät kuitenkaan kasva.
- Ammattikuntamme on sen verran nuori, että akateemisesti pitkälle edenneitä puheterapeutteja on hyvin vähän. Oulussa ja Helsingissä on tehty yhteensä vain seitsemän väitöskirjaa logopediasta.
Myös palkkaus vaikuttaa opettajien saantiin.
- Perusopetushenkilökunnan palkkataso on niin heikko, että muutamankin vuoden virassa ollut puheterapeutti ansaitsee kuukaudessa reilusti enemmän kuin yliopiston opettaja, Lehtihalmes harmittelee.
Oulun yliopistosta valmistuu vuosittain puheterapeutteja lähes saman verran kuin uusia opiskelijoita aloittaa. Valmistuneista ei kuitenkaan heti ole opettajapulan paikkaajiksi, sillä yliopisto-opettajalla täytyy logopedian alalla olla kahden vuoden kokemus terapiatyöstä.
STT-VT
14.7.2000
