Rapuruton torjunta otettava tosissaan
Ravustuskausi alkaa perjantaina heinäkuun 21. päivänä. Rapuasiantuntijat odottavat alkavasta saalistuskaudesta normaalivuotta. Viime vuoden aikana kotimainen rapusaalis on vaihdellut 1,9 -3,7 miljoonan yksilön välillä.Rapukannat ja saaliit vaihtelevat voimakkaasti säiden mukaan; kylminä kesinä rapuja on vähän, lämpimien pintavesien aikana enemmän.
Rapukannan ylläpitämistä nykyisellään, saati lisäämistä vaikeuttaa rapurutto, jota ihminen toimenpiteillään levittää järvestä toiseen.
- Rapurutto iskee vuosittain 5-10 eri järveen hävittäen niiden rapukannan, jonka elpyminen ennalleen kestää vähintään kymmenen vuotta. On kyseenalaista päästäänkö enää sellaiseen saalismäärään kuin 1990-luvun alun parhaana vuotena. Silloin saaliiksi saatiin lähes viisi miljoonaa yksilöä, toteaa tutkija Ari Mannonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Rapurutto tuhosi johtavan vientimaan apajat
Rapuruttoa vastaan on Suomessa yritetty taistella koko vuosisata. Vuotuiset rapusaaliit 1800-luvun lopussa nousivat 20 miljoonaan yksilöön.
Saaliista vietiin Euroopan markkinoille yli 15 miljoonaa rapua. Suomi oli tuolloin Euroopan tärkein ravun vientimaa.
1960-luvulta lähtien rapukantaa on pyritty elvyttämään pohjois-amerikkalaisella täpläravulla. Täplärapu kestää hyvin rapuruttoa, mutta toimii myös taudin kantajana.
Se voi levittää rapuruttoa jokirapuun ja soveltuu sen takia istutettavaksi vain kroonisiin ruttovesiin, joissa se korvaa jokiravun. Rapuruton torjuntatoimenpiteistä ja valistuksesta huolimatta rapuruton leviämistä ei ole saatu aisoihin.
Ostettujen rapujen sumputusta mökki- tai kotijärvellä vältettävä
- Vuosina 1995-98 ruton aiheuttama rapukuolema todettiin 36 järvessä. Nykymenolla kymmenessä vuodessa rapukuoleman kokee lähes sata järveä.
Yksikin ihminen voi aiheuttaa rapuruton leviämisen siirtämällä puhdistamattomia pyydyksiä, syöttikaloja tai kuivaamattoman veneen järvestä toiseen.
- Merkittävä rapuruton leviämistapa on myös mökkiläisten ostamien rapujen sumputtaminen mökkijärven rannassa. Sumputtamisen sijasta eläviä rapuja voi säilyttää pari päivää viileässä kellarissa. Säilyttäminen hiljalleen juoksevassa kaivovedessä on niin ikään hyvä keino, Mannonen tähdentää.
Tutkija Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta muistuttaa, että rapuja ei ilman lupaa saa siirtää järvestä toiseen.
- Pyydysten huolellinen desinfiointi on oleellista ruton torjumisessa. Syöttikaloja ei myöskään tule siirtää järvestä toiseen, jos haluaa pitää rapukannan terveenä ja elossa, huomauttaa Erkamo.
Helposti kuivuvista kalaverkoista taudinaiheuttajista pääsee eroon kuivattamalla verkot kunnolla auringossa, sillä ultraviolettisäteet tappavat pöpöt tehokkaasti. Myös veneet on siirtämisen yhteydessä syytä valuttaa kuiviksi ja antaa kuivua kunnolla ennen siirtoa.
- Kun huomaa rapuruton missä tahansa vesissä, tulee asia ilmoittaa paikalliseen TE-keskukseen, Erkamo muistuttaa.
FF-IA
14.7.2000
