Turvallisuus riippuu kokemuksista ja mielikuvista
Turvattomuuden tunne on yleistynyt. Se läpäisee kaikki elämän alueet, kuten ihmissuhteet, työelämän ja talouden. Monet turvattomuutta aiheuttavat tekijät ovat maailmanlaajuisia, kuten ympäristökatastrofin uhka tai maailmanpoliittinen tilanne.Turvattomuuden ja turvallisuuden eri puolia valottaa tuore Pauli Niemelän ja Anja Riitta Lahikaisen toimittama kirja Inhimillinen turvallisuus.
Kirjaan kootut artikkelit perustuvat Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen koko 1990-luvun kestäneeseen turvattomuutta tutkineeseen perustutkimushankkeeseen, josta tähän mennessä on valmistunut yli 100 julkaisua, viisi väitöskirjaa ja useita opinnäytetöitä.
Kirja osoittaa turvallisuuden ja turvattomuuden tunteen liittyvän läheisesti ihmisen elämäntilanteeseen ja -kokemuksiin. Turvallisuus on yhteydessä sukupuoleen, ikään, toimeentuloon sekä lapsuuden ajan kokemuksiin.
Läheiset asiat kuten ihmissuhteet lisäävät usein turvallisuuden tunnetta, maailman tilan kaltaiset kaukaisemmat asiat vaikuttavat enemmän turvattomuuden tuntemuksiin.
Nyky-yhteiskunta lisää turvattomuutta
Useissa kirjan artikkeleista osoitetaan tämän päivän postmodernin yhteiskunnan lisäävän turvattomuuden tunnetta elämän eri alueilla.
Esimerkiksi työn ja työympäristön muutokset kuten pätkätöiden yleistyminen ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta ja pelkoa toimeentulosta. Työttömyyden lisäksi pelätään myös sitä, pärjätäänkö joustavuutta ja jaksamista korostavassa työyhteisössä.
Entisajan kylien kaltaiset kiinteät ja turvalliset yhteisöt ovat harvinaistuneet, ja yksilöllisyyden painottaminen on heikentänyt perheen ja ihmissuhteiden muodostamaa turvaverkkoa.
Kirjassa myös haastetaan tarkastelemaan vakiintuneita turvallisuus käsityksiä uusista näkökulmista. Esimerkiksi vahva identiteetti ja turvallinen lapsuus eivät välttämättä takaakaan turvattua aikuisuutta.
Turvallisuus riippuu mielikuvista
Turvallisuuden ja turvattomuuden tunteet riippuvat usein mielikuvista. Tuntemattomia asioita pelätään usein turhaan ja tiedotusvälineiden uutisointi lietsoo turvattomuuden tunnetta.
Poliisikorkeakoulun tutkija Timo Koranderin kirjaan kirjoittamassa artikkelissa onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka media vaikuttaa ihmisten mielikuviin ja pelkoihin.
Kaupunkeja pidetään yleisesti maaseutua turvattomampina paikkoina, joissa rikollisuus kukoistaa. Poliisisarjat ja todellisia rikoksia käsittelevät televisio-ohjelmat vahvistavat mielikuvaa suurkaupungeista rikollisuuden tyyssijana.
Suomen rauhanajan historia kuitenkin osoittaa, että maamme synkimmät murhatilastot ovat peräisin maaseudulta ja ajalta ennen nykyisen kaltaista kaupungistumista. Kuuluisat puukkojunkkarit, Härmän häjyt, surmasivat väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon ihmisiä kuin Yhdysvaltojen väkivaltaisimmassa kaupungissa Washingtonissa tapettiin 1980-luvulla.
Suomalaiset jakautuvat kahdeksaan turvattomuusryhmään
Suomalaiset voi jakaa kahdeksaan ryhmään turvattomuuden tunteiden mukaan. Jako turvattomuusryhmiin perustuu Kuopion yliopiston tutkimukseen, johon haastateltiin lähes 7 000 iältään 13-84-vuotiasta suomalaista.
Yksi Inhimillinen turvallisuus -kirjan artikkeleista osoittaa, että näihin ryhmiin kuuluvia kansalaisia yhdistää erilaisten pelkojen lisäksi esimerkiksi sosiaaliset, taloudelliset ja koulutukselliset tekijät.
Turvattomin väestöryhmä eli perusturvattomat, kokee elämänsä ja olemassaolonsa uhattuna monella eri tavalla. He pelkäävät niin väkivaltaa, saastumista kuin velkaantumistakin. Perusturvattomat ovat yleensä keski-ikäisiä ja keskimääräistä heikommin koulutettuja ja toimeentulevia. He ovat useammin naisia kuin miehiä.
Toiseksi turvattomimman väestöryhmän muodostavat uhriksi joutumista pelkäävät. He pelkäävät kipua, särkyä ja väkivallan kohteeksi joutumista sekä työelämän riskitilanteita. Uhriksi joutumista pelkäävät useimmin nuoret naiset. Ryhmän jäsenet elävät usein opinto- tai toimeentulotuella.
Kolmanneksi turvattomin väestöryhmä on eläkkeelle selviytymisen suhteen turvattomat. He pelkäävät, kuinka he tulevat toimeen eläkeiässä ja kuinka säilyttää toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Tämän ryhmän jäsenet ovat yleensä yli 55-vuotiaita ja heidän koulutustasonsa on usein alhainen.
Keski-ikäiset pelkäävät kuolemaa, työttömyyttä ja eläketasoa
Neljänneksi turvattomin ryhmä on menetyksiä pelkäävät, joka pelkää esimerkiksi läheisten kuolemaa, työttömyyttä tai eläkkeiden leikkaamista. Tämän ryhmän jäsenet ovat yleensä keski-ikäisiä ja keskituloisia perheellisiä ihmisiä.
Viidenneksi turvattomin on taloudellisesti turvattomien ryhmä. He pelkäävät ylivelkaantumista, liian suuria menoja, työttömyyttä ja sosiaalitukein leikkaamista. Tähän ryhmään kuuluu runsaasti nuoria perhettään perustamassa olevia aikuisia, jotka ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja.
Yksityisyyden menettämistä pelkäävien ryhmä kammoaa eniten uskonnollista kiihkoilua, rikollisuutta sekä entisen Neuvostoliiton mahdollista uhkaa.
Yksityisyyden menettämistä pelkäävät ovat leimallisesti hyvin koulutettuja ja toimeentulevia miehiä.
Globaalisten asioiden suhteet turvattomat kokevat lähiympäristönsä varsin turvatuksi. Sen sijaan he pelkäävät luonnon saastumista, nälänhätää ja ydinvoimaa sekä välinpitämättömyyttä toisia kohtaan. Ryhmän jäsenet ovat keskimääräistä useammin yli 50-vuotiaita naisia, ja heillä on yleensä hyvä koulutus.
Perusturvallisten ryhmään kuuluu noin joka kuudes suomalainen. Tähän olonsa turvalliseksi kokevien ryhmään kuuluu tasaisesti kaiken ikäisiä ihmisiä, joilla yleensä on keskimääräistä paremmat tulot ja koulutus.
STT-IKK
14.7.2000
