Ihonsa voi polttaa myös viileänä päivänä

Auringon vaarat tiedostettu hyvin

Ihotautien erikoislääkäri Hannele Heikkilä Hyksin iho- ja allergiasairaalasta kertoo, että auringon polttamia potilaita on hakeutunut hoitoon viimekesäistä vähemmän.

- Näyttää siltä, että ohjeet ovat menneet perille. Palaneita potilaita ei ole juuri vastaanotolla näkynyt, tosin ilmatkaan eivät ole olleet kovin hyviä, Heikkilä sanoo.

Ilman viileys on toisaalta pettävää. Auringon säteily vaikuttaa iholla riippumatta siitä, mikä on ilman lämpötila. Viileällä ilmalla kansa ei kuitenkaan niin herkästi lähde rannalle grillaamaan nahkaansa.

- Myös tuuli on petollinen, koska tuulisella ilmalla ei tule samanlaista kuumuuden tunnetta kuin tyynellä säällä. Sitten illalla huomataankin, että nenä ja olkapäät ovat palaneet.

Heikkilä on kuitenkin sitä mieltä, että ihmisten asenteissa ja tiedoissa on tapahtunut kehitystä.
- Kyllä suomalaiset nykyään ovat paljon varovaisempia auringon kanssa kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Tehokkaat voiteet voivat olla riski

Nykyiset aurinkovoiteet ovat Heikkilän mukaan jopa "liian tehokkaita".
- On hyvä, että meillä on tehokkaita voiteita, mutta ihmiset tavallaan käyttävät niitä väärin eli ovat kohtuuttoman kauan auringossa. Kun ruskettavat ja polttavat säteet pysähtyvät suojakertoimiin, rannalla voi helposti lojua koko päivän. Auringonvalo kuitenkin vaikuttaa ihoon kaiken aikaa.

Runsas auringonotto vanhentaa ihoa ja tekee siitä kimmottoman ja elottoman. Aurinko ja varsinkin palaminen altistaa ihon myös ihosyövälle. Yleensä luomeen kehittyvä melanooma on ihosyövistä vaarallisin. Tutkijat ovat yleisesti sitä mieltä, että ihon toistuva palaminen varsinkin nuorella iällä nostaa riskiä sairastua melanoomaan.

Hieman vaarattomammat ihosyövät eli basalioomat johtuvat pitempiaikaisesta altistumisesta auringonvalolle.
- Näitä esiintyy lähinnä vanhoilla ihmisillä ja sellaisilla alueilla, jotka saavat paljon aurinkoa eli kasvoilla, nenässä tai korvanlehdissä, Heikkilä kertoo.

Basalioomat eli tyvisolukasvaimet eivät melanoomasta poiketen lähetä etäpesäkkeitä.

Ohentuva otsoni tuo ongelmia

Ilmakehän otsonikerroksen oheneminen lisää auringon ultraviolettisäteilyn määrää maanpinnalla. Heikkilän mukaan ohenemisen pitkän aikavälin vaikutuksia on vaikea ennustaa.

- Otsonikerroksen oheneminen on ongelma varsinkin keväisin. Silloin valoa on runsaasti, mutta ihmiset ovat vaaleita, koska suojaavaa pigmenttiä ei ole ehtinyt syntyä.

Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta voi seurata auringon ultraviolettisäteilyn tasoa Helsingin seudulla.

Jatkuvasti päivittyvillä sivuilla näkyy auringon haitallisen säteilyn voimakkuus ja sen perusteella laskettu ihon punehtumisaika. Sivu löytyy osoitteesta www.stuk.fi/sateily/uv/. Palvelu on aloitettu tänä kesänä ja se on ainoa laatuaan Suomessa.

Suurin osa melanoomapotilaista paranee

Melanoomien määrä on hiljakseen lisääntymässä. Plastiikkakirurgian osaston ylilääkäri Erkki Tukiainen Helsingin Töölön sairaalasta kertoo, että mistään dramaattisesta kasvusta ei kuitenkaan ole kyse.

Positiivisena muutoksena Tukiainen näkee ihmisten lisääntyvän tietoisuuden melanoomasta. Varhaisen hoitoon hakeutumisen ansiosta suurin osa melanoomapotilaista paranee.
- Ihmiset tulevat hoitoon aiemmin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. He tietävät, että tällainen tauti on olemassa ja osaavat epäillä sitä, Tukiainen kertoo.

Melanooman ensimmäinen ja tärkein hoitomuoto on edelleen leikkaus. Kun leikkaukseen hakeudutaan ajoissa, melanooma on "pinnallisempi" ja hoitotulokset parempia. Enää leikkauksissa ei poisteta niin massiivisia alueita kuin menneinä vuosina.

Oleellista on se, kuinka syvälle ihoon melanooma on ehtinyt työntyä. Jos kasvain pääsee ihokerrosten alle, se leviää verenkierron ja imuteiden kautta nopeasti muualle elimistöön.
- Aiemmin melanooma oli yleensä ehtinyt kasvaa 3-4 millimetriä ihon alle. Nykyään useimmat melanoomat hoidetaan pinnallisina, eli ne eivät vielä ole ehtineet kasvaa ihokerroksien läpi. Tällöin potilaan ennuste on hyvä, Tukiainen kertoo.

Jos tauti on ehtinyt levitä, se yleensä leviää ensimmäisenä lähimpiin imusolmukkeisiin.
- Jos melanooma on esimerkiksi kädessä, se leviää ensimmäisenä kainalon imusolmukkeisiin. Tällöin myös imusolmukkeet poistetaan.

Mikäli tauti leikkauksista huolimatta edelleen leviää, potilas lähetetään sädehoitoklinikalle. Sädehoidon lisäksi käytetään lääke- ja interferonihoitoa. Tällaiset leikkauksen jatkohoidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti.

Lääkärillä kannattaa käydä, jos luomi alkaa kasvaa, tummua, vuotaa verta tai kutista häiritsevästi. Rauhattoman näköisiä luomia kannattaa poistattaa jo etukäteen. Kaikki poistetut luomet lähetetään nykyään patologisiin tutkimuksiin.

STT-MH
14.7.2000

Ajassa -sivulle