Laskuvarjolla avioon - vaihtoehtoja kirkkohäille
K esä, kartano ja kirkkohäät eivät enää kuulu jokaisen nuoren parin suunnitelmiin. Yhä useampi valitsee kirkollisen vihkimisen sijasta siviilivihkimisen.
Siviiliseremonian yleistymiseen vaikuttaa ainakin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrän lisääntyminen.
Viime vuonna Suomessa asui runsaat 650 000 uskontokuntiin kuulumatonta kansalaista. Siviiliavioliittojen määrä on vuosittain tasaisesti kasvanut, vuonna 1998 siviiliavioliittoon astui yli 6 000 paria.
Siviilivihkiminen on selvästi yleisempää pääkaupunkiseudulla. Koko maassa 25 prosenttia avioliitoista solmittiin toissa vuonna siviilivihkimisellä. Helsingissä siviiliseremonian valitsi 33 prosenttia vuoden 1998 hääpareista.
Siviilivihkiminen kotona tai puutarhassa
Siviilivihkiminen tapahtuu yleensä maistraatin tai käräjäoikeuden tiloissa virka-aikana. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto. Vihkiminen voi tapahtua lähes missä tahansa hääparin valitsemassa paikassa.
Vihkimispaikan voi itse vapaasti valita, jos vihkimisen suorittava henkikirjoittaja, laamanni tai käräjätuomari siihen vain suostuu. Vihkijöillä ei nimittäin ole velvollisuutta suorittaa vihkimisiä oman työaikansa ja -paikkansa ulkopuolella.
Henkikirjoittaja Pentti Ristikartano Hyvinkään maistraatista kertoo vihkimisten sijoittuvan maistraatin ulkopuolelle varsinkin viikonloppuisin. Henkikirjoittajat vihkivät pareja niin kotona, ravintolassa kuin ulkonakin.
Pareja on vihitty myös mm. metsässä ja tunturissa. Ristikartano uskoo, että siviilivihkimisiä tehtäisiin nykyistä enemmän maistraatin ulkopuolella, jos virkamiehet vain suostuisivat siihen.
Erikoisin vihkimisseremonia on Ristikartanon tiedon mukaan Savossa suoritettu laskuvarjohyppy, jolla niin hääpari kuin vihkijäkin saapuivat hääpaikalle. Itse vihkiminen tapahtui kuitenkin maan kamaralla.
Hyvinkään maistraatin henkikirjoittajat ovat panostaneet viraston ulkopuolella suoritettaviin vihkimisiin. Kuitenkin noin 70 prosenttia vihkimisistä tapahtuu edelleen maistraatin tiloissa virka-aikana.
Viime vuonna Hyvinkään henkikirjoittajat vihkivät vajaat 200 paria. Osa vihkimisistä tehtiin maistraatin varsinaisen toimialueen ulkopuolella.
Omat hääideat kunniaan
Siviilivihkimisen ongelmana on yleensä itse vihkiseremonian tekeminen juhlavaksi. Maistraatissa suoritettava muutaman minuutin tilaisuus on sinällään melko karu ja virallinen tilaisuus.
Toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalainen uskonnottomien juhlaperinteitä edistävästä Pro-Seremonioista suosittelee pareille omatoimisuutta häidensä järjestämiseen. Hänen mielestään uskonnottoman seremonian järjestäminen on elämänkatsomuksellinen valinta.
Tärkeintä hääjuhlassa olisi miettiä, mitä hääpari haluaa tilaisuudelta. Hänen mukaansa monet vihittävät eivät mieti kovinkaan tarkkaan esimerkiksi avioliittolupauksen sisältöä. Lupauksen voi muotoilla itselleen sopivaksi ja miettiä tekstiä laatiessaan niitä asioita, joita odottaa avioliitolta.
Aurejärvi-Karjalaisen mukaan siviilihäiden juhlavuutta voi lisätä esimerkiksi omalla erityisellä hääseremonialla. Seremonian voi suunnitella itselleen sopivaksi ja ajoittaa maistraattivihkimisen jälkeen järjestettävään hääjuhlaan.
Virallista vihkikaavaa voi myös pidentää ja juhlistaa puheella, runolla tai musiikilla, jolloin vihkiminen tapahtuu itse hääjuhlassa.
Siviilivihkimisen jälkeinen hääjuhla ei eroa usein paljoakaan ns. perinteisestä hääjuhlasta. Hääparia onnitellaan, hääkakku leikataan ja häävalssi tanssitaan aivan kuten kirkollisen vihkimisenkin jälkeen.
STT-VT
14.7.2000
