Pohjoiselle ulottuvuudelle kaivataan kouriintuntuvaa sisältöä
Suomen Euroopan unionissa ajama pohjoinen ulottuvuus -hanke kaipaa kouriintuntuvia edistysaskeleita, todettiin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutissa Helsingissä tiistaina järjestetyssä seminaarissa.- Suuri kysymys on se, miten pohjoinen ulottuvuus voidaan täyttää konkreettisella sisällöllä, historioitsija Aleksandr Popov huomautti. Hän on myös Venäjän presidentin edustaja Komin tasavallassa.
Popovin mukaan Venäjän pohjoisilla alueilla mielenkiinto hankkeeseen vaimeni alkuinnostuksen jälkeen. Hän uskoo kuitenkin, että tuleva toimenpideohjelma kasvattaa mielenkiintoa uudelleen.
Hän korosti myös, että hanke kuivuu kokoon, jollei Venäjän alueita kytketä siihen mukaan.
- Ilman alueita pohjoinen ulottuvuus on nolla, hän sanoi.
Renvall-instituutin tutkija, tohtori Pekka Kauppala varoittaa puolestaan tuoreessa tutkimuksessaan EU:ta ja Suomea tallaamasta keskusvallan varpaille pohjoinen ulottuvuus -hankkeellaan.
- Suomen on syytä ottaa aktiivisesti etäisyyttä kaikkeen, mikä vaikuttaa keskusvallan painostamiselta alueiden oikeuksien laajentamiseksi, hän kirjoittaa Venäjän Pohjolan regionalisaatio -teoksessaan. Toisaalta aluejohtajat voisivat torpedoida hankkeen, jos heidät syrjäytettäisiin sen kehittelystä.
Seminaarissa nousi esiin useita syitä siihen, miksi osa venäläisistä valtakeskuksista suhtautuu varauksellisesti ajatukseen EU:n ja Venäjän yhteistyön tiivistämisestä pohjoisen ulottuvuuden nimissä.
Venäjällä vaikuttaa ajatussuunta, joka seminaarissa puhuneen suurlähettiläs Antti Karppisen sanoin "varjelisi Venäjän maata ja sen uumenia vieraalta sormeilulta".
Kauppalan mukaan suuri isku hankkeen imagolle oli myös NATO:n päätös pommittaa Kosovoa, mikä sai monen venäläisen miettimään voisiko NATO iskeä Venäjällekin. Sen jälkeen Tshetshenian sodan arvostelu on heikentänyt entisestään läntisen Euroopan "PR-arvoa" venäläisten silmissä.
Turvallisuuspiirit varuillaan
Läntistä Eurooppaa kiinnostavat Venäjän pohjoisosien öljy- ja kaasuvarat. Samoihin alueisiin liittyy myös turvallisuuskysymyksiä, joita pohditaan Venäjän armeijan pääesikunnassa ja turvallisuuspalvelussa FSB:ssä.
Pohjoinen ulottuvuus onkin kiinnostanut Venäjän tiedustelupiirejä tavalla, joka näyttäisi Kauppalan mukaan viittaavan siihen, että hankkeen pelätään pitävän sisällään jotain valtakunnan etujen kannalta vaarallista.
Pohjoisella Barentsin merellä pitää tukikohtiaan ydinsukelluslaivasto, jota Kauppala kuvaa "Venäjän tehokkaimmaksi takeeksi siitä, ettei sitä kiristetä ydinasein". Toisaalta pohjoinen Venäjä on maan ohjustorjuntajärjestelmien heikko kohta. Armeijapiirit näyttävät tutkijan mukaan lisäksi suhtautuvan FSB:tä epäluuloisemmin liiketoimintaan länsimaiden kanssa.
Kauppalan resepti pohjoisen ulottuvuuden markkinoimiseksi Venäjällä onkin avoin, julkinen keskustelu, johon pitää vetää mukaan myös armeija ja turvallisuuspiirit.
Popov ei jaa Kauppalan huolta siitä, että pohjoisen ulottuvuuden kompastuskiveksi muodostuisi sotilas- ja turvallisuuspiirien epäluulo. Hän uskoo, että painopisteen asettaminen alueiden väliseen yhteistyöhön hälventää niiden pelkoja.
Hän uskoo myös, että presidentti Vladimir Putinin kaudella Moskova kiinnittää aiemman enemmän huomiota maan pohjoisosien kehittämiseen.
- Venäjällä ei olla vielä täysin ymmärretty, että (Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen) Venäjästä tuli pohjoinen maa, hän huomautti.
STT-MH
14.4.2000
