Lindén: Suomesta tietoverkkojen sisällöntuotannon huippumaa
Kulttuuriministeri Suvi Lindénin (kok.) mielestä Suomi on kehitettävä verkkopalvelujen sisällöntuotannon huipuksi. Lindén puhui Kansallisen Sivistysliiton järjestämässä seminaarissa, jossa pohdittiin virtuaalisen toimintaympäristön mahdollisuuksia ja uhkia.Nopeasti verkottuva maailma ja virtuaaliteollisuuden uudet sovellutukset muuttavat liike-elämän toimintojen ohella kiihtyvällä vauhdilla myös oppimisympäristöjä. Seminaarissa nousi esille tähän kehitykseen liittyviä kysymyksiä, joihin ei vielä ole valmiita vastauksia.
Yhtä mieltä oltiin esimerkiksi siitä, että tiedontarjonnan valvonta digitaalistuvassa ja verkottuvassa mediassa on yhä vaikeampaa.
Sisältötuotantoa kehitetään
Kulttuuriministeri Lindén totesi virtuaalisuuden synnyttävän "monia todellisuuksia", joissa esille nousevat ilmiöiden erot.
- Tärkeitä ovat ohjelmasisällön tuotanto ja sisältöteollisuuden kilpailukyky, painottaen myös tietoyhteiskuntapalvelujen merkitystä.
- Kehitystyötä tehdään yhteistyössä yritysmaailman kanssa.
Lindénin mukaan huipputeknologia ei yksin riitä Suomen kilpailuvaltiksi, vaan verkkopalvelujen sisältötuotanto nousee päällimmäiseksi. Hän kertoi hallituksen valmistelevan erityistä sisältötuotannon liiketoiminnan kehittämisohjelmaa.
Lindénin mukaan alan yrityksille on taattava parhaat mahdolliset edellytykset kasvaa ja kehittyä.
- Useat sisältötuotantoyritykset ovat opiskelijoiden perustamia uusyrityksiä, Lindén muistutti.
Lindén listasi yksityiskohtaiset tavoitteet, joihin Suomen on panostettava varmistaakseen kilpailukykynsä verkottuvassa ja globalisoituvassa maailmassa.
Näitä ovat hänen mukaansa mediasivistyksen lisääminen, tekijänoikeudet, kansallisten tietokantojen ja aineistojen saatavuus, sisältömarkkinoiden kehittäminen, alueellisen sisältötuotannon vahvistaminen, kansainvälistyminen, tuotekehityksen tukeminen, rahoitus ja pääomasijoittaminen.
Lindén korosti PK-sektorin merkitystä tietoverkkojen sisältötuotantoteollisuuden kehityksessä.
Hän tarkensi uudenlaisen mediasivistyksen olevan laaja ja osin vielä määrittelemätönkin käsite.
- Mediasivistyksellä tarkoitan digitaalista ympäristöä, mediakasvatusta ja uutta asennoitumista. Käsitteeseen liittyvät myös kuvaohjelmien tarkastuslaki eli keskustelu kielloista ja sensuurista, Lindén sanoi.
Tutkimus ja opetus saa uuden muodon
Tutkimuspäällikkö Antti Hautamäki SITRA:sta tarttui vaikeaan aiheeseen analysoidessaan virtuaalisuuden luonnetta. Hänen mukaansa tulevaisuuden avainsanoja ovat Lindéniä mukaillen "uudet maailmat" ja digitaalisuus.
- Simulaatio, jota esimerkiksi lentäjien koulutuksessa käytetään, on perusmenetelmä tilanteiden virtuaalisessa mallintamisessa. Syntyy virtuaalisia organisaatioita, verkosto ilman paikkaa, Hautamäki visioi.
Hautamäki esitti myös näkemyksen verkostuvasta tieteestä.
- Tiedon tuottajaksi tulee tutkijaverkosto ja tiede kehittyy spontaanina järjestyksenä. Tiede globalisoituu ja kansalliset instituutiot menettävät merkitystään. Perustutkimuksen ja muun tutkimuksen erot madaltuvat ja tieteen ja ei-tieteen erot hämärtyvät, Hautamäki sanoi.
Edelleen hän arvioi tutkimusprosessin digitalisoitumisen aikaansaavia muutoksista.
- Tiedon kohde ja testi on simuloitu virtuaalitodellisuus. Uusi tieto syntyy navigoimalla verkoissa. Tiedon tuotannon painopiste siirtyy korkeakouluilta muille yhteisöille.
Hautamäki muistutti, että perusopetuksen voimavaroja ei nykyisellään käytetä maksimaalisesti. Hän toivoikin laajempaa keskustelua ja kannanottoja esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöiltä virtuaalisuuden kehityksessä.
- Tiede muuttuu dialogi-tyyppiseksi. Opetusprosessit avautuvat. Opiskelija ensisijaisesti kirjoittautuu verkkoon aloittaessaan opiskelun. Fyysisen sijainnin merkitys vähenee. Maailman parhaat tutkijat ja opettajat vetävät opiskelijoita puoleensa, Hautamäki analysoi.
- Oppimisen perustana on jatkuva verkkodialogi opettajien kanssa. Tutkimuksen ja opetuksen rajat kaatuvat, hän jatkoi visiointiaan.
Uudistuva viestintä rikkoo rajoja
Ylen strategisen suunnittelun päällikkö Ismo Silvo on perehtynyt erityisesti digitaalisuuden tuomiin muutoksiin.
Yleisradiossa valmiudet digitaalitekniikan käyttöönottoon ovat hänen mukaansa jo nyt melko hyvät ja digitaalisuuden tuloon panostetaan runsaasti voimavaroja. Silvo toi monipuolisesti esille nopeasti muuttuvan tiedonsiirron etuja ja haittoja.
Silvon mukaan tulevaisuutta ajatellen keskustelunaiheita ovat pirstaloituva tieto ja identiteetti digitaaliympäristössä.
Hän esitteli digitaalisen kulttuuriympäristön, johon kuuluvat kulttuurinen ja poliittinen integraatio ja disintegraatio, viestinnän yksilöllistyminen ja globalisaatio.
- Toistaiseksi kaikki merkittävä viestintä on ollut kansallista. Uudelleen tarkasteluun tulevat demokratian rajat, traditioiden mureneminen sekä uusi toiminta- ja oppimisympäristö.
- Viestintätoimialalle tulevat ominaisiksi suuret kansainväliset toimijat, portaalistuminen eli "portaalinvartijat", digitaalisuuden tuomat muutokset ja yhteisöllisten kokemusten häviäminen.
Silvo piti televisiota ainakin toistaiseksi yhteiskunnallisena pääviestimenä.
- Televisiolla on perinteisesti rakennettu yhteiskunnallista identiteettiä. Tulevatko nyt tilalle uudet viestimet ja moderni identiteetti, Silvo pohdiskeli.
MIKKO LAITINEN
14.4.2000
