Tuomioja: Itävalta-sanktiot eivät saa haitata ETYJ:n toimintaa
EU-maiden toimet Itävaltaa vastaan haittaavat myös ETYJ:n toimintaa, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torstaina.Tuomiojan mielestä näin ei saisi käydä, sillä toimet Itävaltaa vastaan koskevat vain kahdenvälistä kanssakäymistä Itävallan hallituksen kanssa. Muutamat maat ovat uhanneet boikotoida marraskuussa pidettävää ETYJ:n ministerikokousta.
- Jos jotkut maat haluavat boikotoida ETY-järjestöä näiden Itävalta-toimenpiteiden varjolla, niin se menee selvästi ohi sen mitä on yhdessä sovittu. Ei voi olla missään nimessä kenenkään intressi, että ETY-järjestön toiminta kärsii tämän tilanteen takia, Tuomioja sanoi.
Tuomioja totesi samalla, ettei Suomella ole mitään aikeita muuttaa linjaansa Itävallan suhteen. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) esitti kolumnissaan torstaina, että Itävallan vastaiset pakotteet purettaisiin.
Tuomiojan mukaan Suomi ei aio yksin irtautua neljäntoista EU-maan päättämästä boikottilinjasta Itävallan sinimustaa hallitusta vastaan. Suomi ei aio myöskään ehdottaa pakotteiden purkua, vaan katsoo aloitteiden tekemisen kuuluvan puheenjohtajamaalle, Tuomioja sanoi.
- Kyllä me annamme tukemme sille, että puheenjohtaja pyrkisi käyttämään luovuutta tämän asian selvittämiseksi. Toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut, Tuomioja sanoi.
Hän arveli, että Itävalta-boikotti päätettiin äkkiä ja yllättäen, ja saattaa saada myös ratkaisun nopeasti ja yllättäen.
- Tiedossa ei ole milloin tämä tapahtuisi. Olen itse todennut, että voisi olla toivottavaa, että Portugalin puheenjohtajakaudella jo tapahtuisi jotakin, koska seuraava puheenjohtaja on Ranska, jolla on ollut avoimesti poikkeava linja, Tuomioja sanoi.
Suomi on korostanut, että suhteessa Itävaltaan on pitäydyttävä yhdessä sovitussa linjassa - ei enempää eikä vähempää. Boikottipäätöksen tekivät EU-maiden pääministerit puhelimitse, Tuomiojan mielestä sen purkaminen voisi tapahtua samaa reittiä.
Albright ja Ivanov
Tuomioja on ensimmäisinä viikkoinaan ulkoministerinä matkustanut ahkerasti ja tavannut virkatovereitaan, muun muassa Ruotsin Anna Lindhin sekä Britannian Robin Cookin. Seuraavana on vuorossa Venäjän Igor Ivanov, jonka Tuomioja tapaa ensi keskiviikkona Moskovassa.
Sitä seuraavalla viikolla Tuomioja matkustaa presidentti Tarja Halosen mukana Washingtoniin, ja on mukana presidentti Bill Clintonin ja ulkoministeri Madeleine Albrightin tapaamisessa. Tuomioja on mukana myös Halosen valtiovierailulla Tukholmassa vapun jälkeen.
Kesäkuussa Tuomiojan on määrä vierailla Pariisissa tapaamassa Ranskan ulkoministeri Hubert Védrineä. Ranska siirtyy heinäkuun alusta EU:n puheenjohtajaksi Portugalin jälkeen. Myös Liettuan ja Latvian vierailut ovat valmisteilla, Tuomioja kertoi.
Afrikkaan on mentävä
Pitemmällä tähtäimellä Tuomioja haluaisi käydä myös Afrikassa. Hänen mukaansa Afrikan vierailuja ei pidä jättää vain kehitysministereille, vaan myös poliittista vuoropuhelua pitää käydä. EU:n ja Afrikan välistä huippukokousta huhtikuun alussa Tuomioja piti tärkeänä suhteiden avauksena.
- Olen tehnyt itselleni mentaalisen kruksin, että myöskin Afrikassa täytyy ulkoministerin hallituskauden aikana käydä, Tuomioja sanoi, mutta ei vielä maininnut mitään erityistä kohdemaata.
Zimbabwen kuohunnasta huolimatta Tuomiojan mielestä Afrikka kokonaisuudessaan on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Maanosassa on nyt enemmän toimivaa demokratiaa kuin koskaan ennen. Ulkoministeri toivoi, että myös Zimbabwe saa pidettyä presidentti Robert Mugaben lupaamat vapaat vaalit.
- Viime vuosina on tapahtunut merkittävä muutos. Sellaisia puheenvuoroja, joissa selitellään ettei demokratia sovi Afrikkaan, kuulee entistä harvemmin, Tuomioja sanoi.
STT-IA
14.4.2000
