Slovakian hallitus anoo aikaa
Suomesta palautetut romanit etsivät uusia pakomaita
Terve, terve, kajahtaa suomeksi kuin yhdestä suusta lähellä Ukrainan rajaa Slovakiassa sijaitsevan Pavlovcen kylässä romanien asuma-alueella.
Helsinkiin Pavlovcesta on matkaa yli 3 000
kilometriä ja Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan
550 kilometriä. Ympärillemme kerääntyy
kymmeniä romaneja, joista monet yrittivät kesällä
saada turvapaikan Suomesta, mutta heidät
palautettiin takaisin.
Pavlovcen 4 400 asukkaasta 2 300 on romaneja.
Miltei jokainen kylän romaniperhe on käynyt läpi
saman prosessin: useimmat Suomessa, monet
myös Norjassa, Tanskassa, Belgiassa tai
Englannissa. Turvapaikan hakemisesta on tullut
romanien keino osoittaa mieltään Slovakian
hallitusta vastaan.
- Ikävä kyllä Suomeen meillä ei ole asiaa kahteen
vuoteen. Nyt yritämme kerätä rahaa, jotta
pääsisimme jonnekin muualle, sanoo Joensuun
läheltä Kontiolahdesta joulukuussa kotiinsa
käännytetty Jozef Adam.
Adam ja muut romanimiehet sanovat, että heidän
on pakko yrittää päästä pois Slovakiasta, sillä
kenelläkään ei ole töitä, eikä kahdelle aikuiselle
maksettava 2 000 korunan (400 mk)
työttömyyskorvaus riitä edes
välttämättömimpään.
- Nyt viranomaiset yrittävät viedä meiltä
sosiaalituenkin, sanoo Jozef Adam peläten, että
heitä rangaistaan turvapaikan hausta.
Todellisuudessa Slovakian parlamenttiin on
tulossa esitys, jonka mukaan työttömyys- ja
sosiaaliavustuksia ei maksettaisi turvapaikan
haussa vietetyltä ajalta.
Kommunismissa oli sentään töitä?
Pavlovcen kylän romanimiehet muistelevat
haikeina kommunismin vuosia, jolloin jokaisella
oli sentään työpaikka. Heidät kuljetettiin busseilla
tehtaisiin Michalovceen ja Kosiceen. Nyt Slovakian
työttömyys on yli 20 prosenttia, ja romaneista yli
90 prosenttia on työttöminä.
Jozef Adam menetti työpaikkansa lasitehtaassa
Länsi-Tshekissä heti Tshekkoslavakian
jakauduttua vuonna 1993 ja palasi kotikyläänsä
Pavlovceen turvaan skinheadien väkivallan
voimistuttua Tshekissä.
Adamin perhe asuu kaksikerroksisessa
rapistuneessa omakotitalossa romanialueella.
Seitsemänhenkisen perheen jäseniä ovat myös
Jozef Adamin äiti ja muusikkoveli Juraj, joka myy
tuottamiaan kasetteja 150 korunalla (30 mk)
kappale.
- Meille ei anneta Slovakiassa minkäänlaisia
mahdollisuuksia, ja nyt meitä syytetään jopa
Slovakian EU-jäsenyyden jarruttamisesta, sanoo
Juraj Adam.
Romaneja ei syrjitä koulussa?
Pavlovcen koulun rehtori Juraj Labanic kiistää
jyrkästi romaniaktivistien väitteet, joiden mukaan
koulu erottelisi romanilapset valkolaisista
rodullisin perustein.
- Psykologisten testien mukaan osa
romanilapsista ei kykene seuraamaan normaalia
opetusta. Siksi heitä varten on perustettu kouluun
kahdeksan erityisluokkaa, sanoo Labanic.
Pavlovcen koulun 660 oppilaasta 380 on romaneja.
Koulussa ei ole ainoatakaan romaniopettajaa.
Labanic on viime vaalit voittaneen Slovakian
demokraattisen puolueen (SDK) jäsen ja kuuluu
22-jäseniseen kyläneuvostoon, jossa on neljä
romaniedustajaa.
- Yksi heistä (romaniedustajista) on parhaillaan
turvapaikan haussa Suomessa, Labanic
huomauttaa.
Rehtori Juraj Labanicin mukaan romanien ja maan
valtaväestön suhteet ovat normaalit toisin kuin
vaikkapa Kosicessa, jossa rasismi on avointa.
Kosicen romanit Slovakian häpeä
Noin 300 000 asukkaan Kosicessa sijaitseva Lunik
9 on Slovakian suurin romanighetto. Täysin
heitteille jätetyllä, kaatopaikkaa muistuttavalla
kerrostaloalueella asuu 4 000 ihmistä, joista 92
prosenttia on romaneja.
- Tämä on häpeällistä ja esimerkki koko
maailmalle siitä, miten vähän Slovakian hallitus
välittää romanien elinoloista, sanoo vuosi sitten
virkaansa valittu Lunik 9:n aluejohtaja Jozef Sana.
Hän on asuinalueen ensimmäinen romanijohtaja.
Sanan mukaan aluejohto yrittää kohentaa oloja
perustamalla mm. omat turvajoukot, taistelemalla
huumeiden käyttöä vastaan ja antamalla
terveysvalistusta nuorille äideille. Skinheadit
hyökkäilevät jatkuvasti Kosicen romaneja vastaan.
Lunik 9:ssä lapsikuolleisuus on 10 prosentin
luokkaa ja liiman haistelu ja huumeiden käyttö
lisääntyvät hälyttävästi.
- Valistus on tärkeää, mutta me tarvitsisimme
myös rakennustarvikkeita, sanoo Sana pyytäen
katsomaan rakennusten kuntoa.
Kerrostalojen käytäväikkunat ovat rikki, ja
pahvisuojuksia on myös asuntojen ikkunoissa.
Pikkupojat heittelevät keittiökaappien jäännöksiä
ulos neljännen kerroksen rikkonaisista ikkunoista.
Jäteastiat pursuavat pihamaille ja asuinalueen
vieressä lemuaa kaupungin suurin kaatopaikka.
Turvapaikan hakijoiden palautukset Suomesta ja
muualta Euroopasta eivät ole vähentäneet Lunik
9:n romanien muuttohaluja. Kerrostalon
ensimmäisessä kerroksessa asuva Igor näyttää
puukon jälkeä kaulassaan ja vaimo Jaroslava
esittelee tapauksesta kertovaa lehtileikettä.
- Lähdemme Belgiaan niin pian kuin mahdollista.
Slovakia on turvallinen vain valtaväestölle,
sanovat Igor ja Jaroslava, jotka palautettiin
Oulusta syyskuussa.
Slovakian hallitus anoo aikaa
Eri ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Slovakiassa
asuu noin puoli miljoonaa romania, mikä on 10
prosenttia koko väestöstä. Valtaosa romaneista
elää köyhässä Itä-Slovakiassa. Suurimmat
romanialueet ovat Kosicessa ja sen
lähiympäristössä.
Tshekkoslovakia tunnusti romanit kansalliseksi
vähemmistöksi vuonna 1991. Liittovaltion
jakauduttua Tshekiksi ja Slovakiaksi vuonna 1993
Slovakiassa toimi jo lukuisia romanien kulttuuri-
ja etujärjestöjä, ja esimerkiksi Nitran yliopistossa
oli avattu romaninuorille tarkoitettu tiedekunta.
Pääministeri Vladimir Meciar käytti romaneja
poliittisena pelinappulanaan ja hajotti romanien
rivit. Romaniaktivistit väittävät, että romanien
nykyinen ahdinko Slovakiassa on perua tältä
ajalta.
Slovakian romaneilla on tällä hetkellä
parikymmentä keskenään riitelevää poliittista
puoluetta. Osa romaneista ei ole käynyt kouluja
ja heille demokratia on vieras käsite.
Runsaan vuoden istunut Mikulas Dsurindan
keskusta-oikeistolainen hallitus on yrittänyt
kohentaa romanien oloja mm. tukemalla
romaninkielisten oppikirjojen julkaisua,
perustamalla esikouluja ja tarjoamalla koulutusta
kaupunkien ja kylien romanijohtajille.
Hallitus on
saanut projekteihinsa 1,8 miljoonaa euroa (10,8
milj.mk) EU:n Phare-rahoja.
- Romanien aseman korjaamiseen tarvitaan
tahtoa, rahaa ja aikaa. Meillä on tahtoa ja me
yritämme löytää rahaa. Mutta nyt me tarvitsemmeaikaa, tiivistää Slovakian hallituksen kannan
vähemmistöasioista vastaava ministeri Pal Csaky,
joka edustaa unkarilaisten koalitiopuoluetta.
Slovakian hallitus ei edelleenkään myönnä, että
romaneja syrjittäisiin järjestelmällisesti
esimerkiksi työelämässä ja että romanit olisivat
muuta väestöä turvattomammassa asemassa.
Ministeri Csakyn mukaan hallitus ei voi keskittyä
tukemaan vain romaneja, kun koko väestö kärsii
samoista ongelmista.
Suomen eduskunnan romaniasioiden
neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Outi Ojala sanoo, että tosiasiat olisi kuitenkin
tunnustettava.
- Molempien osapuolten olisi sitouduttava asiaan
ja tunnustettava työttömyys, sosiaaliset ongelmat
ja viranomaisten asenteet, Ojala sanoo.
STT-MH
14.1.2000
Ulkomaat -sivulle
|